Bakteerit ovat maapallon vanhimmat asukkaat, ja joskus tulevaisuudessa ehkä myös sen viimeiset. Niitä löytyy kaikkialta sieltä, missä elämä on suinkin mahdollista, kuten valtamerien syvänteistä, maan sisältä ja jäätiköiltä.
Ei ole mikään sattuma, että Marsista mahdollisesti löytyvien elämän merkkien arvellaan olevan juuri alkukantaisten bakteerien jättämiä.
Maapallolla arvioidaan olevan jopa viisi noniljoonaa bakteeria. Tässä luvussa viitosen perään liitetään 54 nollaa. Eri bakteerilajien määrä on myös suuri, eikä läheskään kaikkia niitä vielä tunneta.
Esimerkiksi pitkälti bakteerien kaltaiset arkkieliöt määriteltiin omaksi eliökunnaksi vasta niinkin äskettäin kuin vuonna 1977.
Ihmisen kehossa pienikokoisten bakteerisolujen määrä ylittää kehon omien solujen määrän noin kymmenkertaisesti.
Bakteereja on erityisen paljon suun lisäksi esimerkiksi paksusuolessa.
Osa kehon bakteerikannasta on hyödyllisiä ja osa neutraaleja, harmittomia. Esimerkiksi ihon pinnalla on normaaliflooraksi kutsuttuja bakteerilajeja, jotka voivat jopa parantaa ihmisen vastustuskykyä tukkimalla haitallisten bakteerien pääsyn elimistöön.
Moni bakteeri voi olla muuten vaaraton, mutta silti kiusallinen, kuten ihon pinnassa tavallisesti esiintyvä, mutta sopivissa olosuhteissa aknea aiheuttava kanta.
Hampaita tuhoavan streptokokki-bakteerin lisäksi ihmiselle haitallisia voivat olla patogeeniset bakteerit, jotka irti päästyään aiheuttavat monia erilaisia infektiosairauksia, kuten koleraa tai tuberkuloosia.