Pekingin olympialaiset: Katso ki­sa­oh­jel­ma tästä

Uusi luontomedia: Poh­joi­sen Polut tarjoaa tuhtia luet­ta­vaa ret­kei­ly­kan­sal­le

Bak­tee­reis­ta tehtiin mul­lis­ta­va löytö Oulun yli­opis­tos­sa – tut­ki­mus kesti liki kym­me­nen vuotta

Saatuja tuloksia hyödynnetään parhaillaan Oulun yliopistossa käynnissä olevassa hankkeessa, jossa kehitetään hoitomuotoa silmänpohjanrappeumaan.

Kuvassa yksittäiset bakteerisolut (Methylobacterium extorquens) näkyvät harmaina. Solujen sisällä punaisena hohtavat pyöreät jyväset ovat polyhydroksibutyraattia.
Kuvassa yksittäiset bakteerisolut (Methylobacterium extorquens) näkyvät harmaina. Solujen sisällä punaisena hohtavat pyöreät jyväset ovat polyhydroksibutyraattia.

Oulun yliopisto kertoo uudesta havainnosta, joka koskee bakteerien puolustusmekanismia.

Saatuja tuloksia hyödynnetään parhaillaan Oulun yliopistossa käynnissä olevassa hankkeessa, jossa kehitetään hoitomuotoa silmänpohjanrappeumaan.

Lääkkeen kehittäminen perustuu kasvimikrobiologian dosentti Anna Maria Pirttilän tutkimusryhmän löytämään bakteerien uudenlaiseen puolustusmekanismiin. Asiasta tiedotettiin maanantai-iltana.

Pirttilän mukaan kyse on mullistavasta havainnosta, jossa huomattiin, että bakteerien energiavarastona toimivalla rasvahappoketjulla on uusia ominaisuuksia, kun se pilkotaan pieniin osiin.

Tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun etsitään uusia antibiootteja ja lääkkeitä sairauksiin, jotka johtuvat hapen haitallisten muotojen eli niin sanottujen happiradikaalien toiminnasta. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa silmänpohjanrappeuma ja Alzheimerin tauti.

Solujen elämään ja puolustusmekanismiin kuuluva havainto tuli Pirttilän mukaan yllättävää kautta, kun ryhmä selvitti, miten männyn ja bakteerien välinen yhteiselo toimii.

Havainnossa on kyse siitä, että bakteerit ovat kehittäneet oman suojautumistavan happiradikaaleja vastaan. Bakteerien runsaana energiavarastona toimivan pitkän rasvahappoketjun havaittiin toimivan antioksidanttina, kun se pilkotaan pieniin osiin.

Pirttilä kertoo, että tämän tiedon avulla voidaan etsiä sellaisia antibiootteja, jotka tuhoavat bakteereilta kyvyn tuottaa pitkää rasvahappoketjua.

– Lyhyitä rasvahappoketjuja voidaan käyttää ja kehittää lääkkeeksi, hän toteaa.

Asiaa ryhdyttiin tutkimaan lähes kymmenen vuotta sitten. Pirttilän mukaan tie lääkkeeksi vie vielä saman verran aikaa.

– Riippuu siitä, miten nopeasti asiat etenevät ja miten saadaan jatkorahoitus tutkimusvaiheen jälkeen, hän toteaa.

Bakteerien energiavaraston hajotusprosessissa syntyneet lyhyet rasvahappoketjut hävittivät hapen myrkyllistä muotoa tehokkaasti.

Suojautumistapa on levinnyt laajalle bakteerikunnassa ja liittyy bakteerien kykyyn sietää vaikeita olosuhteita.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu maaliskuussa 2016  Nature Chemical Biology-lehdessä. Tutkimusta on tukenut pääsääntöisesti Suomen Akatemia. Tällä hetkellä tuloksia hyödynnetään Tekesin hankkeessa.