"Rukoilen teitä, soittakaa tähän numeroon ja kertokaa, että me voimme hyvin", näin pyytää ääni toimittajia kohti kurkottavien käsivarsien meren keskeltä. Toimittajilla on satelliittipuhelimia, jotka ovat tällä haavaa ainoa tapa olla yhteydessä ulkomaihin.
Bagdadissa olevat toimittajat kohtaavat tällaisen tilanteen jatkuvasti, kun he liikkuvat kaupungilla. Toimittajilla on satelliittipuhelimia, jotka ovat tällä haavaa ainoa tapa olla yhteydessä ulkomaihin.
Tuntuu siltä, että jokaisella bagdadilaisella on valmiina paperi, johon hän on kirjoittanut oman nimensä, ulkomaisen puhelinnumeron ja ulkomailla olevan sukulaisensa nimen.
"Autoamme piiritetään kaiken aikaa, ja jotkut ihmiset heittelevät auton ikkunasta paperilippusia, vaikka eivät tiedäkään, soitammeko me. Kyse ei ole rahasta, mutta emme me voi antaa puhelimiamme joka ikisen irakilaisen käyttöön", sanoi eräs toimittaja.
Puhelinyhteydet ulkomaille katkesivat, kun amerikkalaisohjukset tuhosivat maan tasalle Irakin viestintäkeskuksia kolme viikkoa jatkuneiden pommitusten aikana.
Kännyköitä ei Saddam Husseinin Irakissa voinut käyttää, koska kännykkäverkkoa ei ollut. Ja jos jollakulla oli luvaton satelliittipuhelin, oli se viranomaisten mielestä varma merkki siitä, että puhelimen haltija oli vakoilija tai maanpetturi.
Irakin 24-miljoonainen väestö on näin lähes täysin erityksissä ulkomaailmasta, koska lentoliikennettä ei ole ja maitse kulkeminen on erittäin vaaranalaista. Ja ulkomailla asuu nelisen miljoonaa irakilaista, joihin Irakin asukkaat yrittävät olla yhteydessä.
Eräs ranskalainen toimittaja kertoo saaneensa tuttavaltaan toimitettavaksi Bagdadiin käsinkirjoitetun viestin. Tunnin etsiskeltyään ranskalaistoimittaja oli löytänyt vastaanottajan asunnon Bagdadin esikaupunkialueelta.
"Jumala siunaa Teitä ystävällisyydestänne", sanoi viestin saanut nainen kiitollisena.
Hiukan toisenlainen tarina puhelimista on toimittajia majoittavan Palestine-hotellin reseptionistilla. Hän oli työvuorossa, kun amerikkalaiset merijalkaväen sotilaat ensi kerran etenivät Bagdadiin.
"Istuimme juuri tässä kun sisään tuli nuori merijalkaväen sotilas ja sanoi: Voisinko käyttää puhelinta. En voinut olla sanomatta: Oletteko vakavissanne? Tehän olette juuri pommittaneet hajalle puhelinlinjat", reseptionisti kertoi.