Ennen nykyistä kriisiä irakilaisten elinolot kohenivat hitaasti mutta varmasti. Vähittäiskauppa kukoisti, ja palkatkin nousivat. Uuden sodan pelko on kuitenkin suistanut elämän raiteiltaan.
Sodan odottaminen on pahempaa kuin sota, sanovat bagdadilaiset:
"Aloittakoot pian, niin se on sitten ohi. Taivas putosi niskaamme jo kaksitoista vuotta sitten, tämä kerta ei voi olla pahempi", sanoo irakilaismies uutistoimisto AFP:lle.
Vaikka irakilaiset tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, ettei sotaa voi välttää, Bagdadin kaduilla ei näy merkkejä paniikista. Olojen hidas kohentuminen on kuitenkin vaihtunut taantumaan ja työttömyyteen.
Avustustyöntekijät pelkäävät humanitaarista katastrofia, jos Irak joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Suuri osa väestöstä on riippuvaista ruoka-avusta, jota Irak voi hankkia ruokaa öljystä -ohjelman avulla. Ilmapommitukset saattaisivat keskeyttää aputoimitukset.
YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan joka kahdeksas irakilaislapsi menehtyy yhä ennen viidettä syntymäpäiväänsä. Lastenkin tilanne on silti asteittain parantunut ruokaa öljystä -ohjelman ansiosta.
"Lasten aliravitsemus on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1997", Unicefin edustaja Bagdadissa Carel de Rooy kertoi äskettäin BBC:lle.
Uusi sota saattaisi mitätöidä saavutukset ja aiheuttaa uudelleen laajoja kärsimyksiä ja nälänhätää.
Irakissa on varttunut jo kokonainen sukupolvi pakotteiden varjossa. Koululaitos on romahtanut niin, että Unicefin arvion mukaan tytöistä kolmannes ei saa edes peruskoulutusta. Pojistakin peruskoulutusta vaille jää lähes joka viides.
Uusi sota käynnistäisi vääjäämättä myös pakolaisvyöryn. Turkki pohtii parhaillaan suurten pakolaisleirien pystyttämistä rajan tuntumaan, jotta pakolaisvirta ei tulisi niin täydellisenä yllätyksenä kuin 1991. Silloin Turkkiin saapui Pohjois-Irakista noin puoli miljoonaa kurdia, jotka pakenivat Saddam Husseinin kostotoimia. Iraniin pakeni noin miljoona irakilaista.