Rokkänrol mjuusikin valtaan joutunut pajalalaisnuoriso sai maistaa myös klassista musiikkia. Mikael Niemen romaanissa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä kerrotaan aamuhartauksista, joissa oli silloin tällöin musiikkiesityksiä.
"Kanttori Göran Tornberg oli urheasti pimputtanut pianolla Bachin preludia näennäisen tietämättömänä yleisön lähes olemattomasta keskittymisestä."
Svenska Privatskolanin ruotsalaisuuden päivän juhlassa Oulussa kirjailija pyysi Göran Tornbergia nousemaan seisomaan.
"Tämä on erittäin harvinainen tilaisuus, että voi nostattaa jonkun romaaninsa henkilön esiin, esitellä ja sanoa, tässä hän on."
Eläkkeellä oleva ja nykyisin Haukiputaalla asuva kanttori Göran Tornberg (s. 1934) muistaa kuvatun tilanteen selvästi.
"Se oli aamuhartaus Pajalan kirkonkylän koulun juhlasalissa vuonna 1973. Siellä oli komea Steinway-flyygeli, jolla sitten soitin ensimmäisen preludin Bachin teoksesta Wohltemperiertes Klavier C-duuri. Kyllähän minä tiesin, että vastaanotto voi olla semmoinen tai tämmöinen, mutta halusin olla pikkuisen ovela ja tarjota tilaisuuden tultua vähän muutakin musiikkia kuin mitä oppilaat tavallisesti kuulivat."
Tornberg kertoo, että hän yritti olla keskittyneen näköinen ja antaa sen vaikutelman, ettei aamuhartauden levoton yleisö pystynyt häiritsemään esitystä. "Musiikissa on vielä niin herkkä tunnelmakin. Mutta minähän aavistin, tiesin ja kuulinkin, että siellä oli jotain suhinaa niin kuin aina on."
Pajala science fiction
Oulun kaupunginteatterin näytelmässä kanttori on mukana vain yhdessä kohtauksessa. Se on mustan papin kikujunkielinen jumalanpalvelus, jossa Niila paljastaa esperanton taitonsa. Kanttoria kohtauksessa esittää teatterin muusikko Lauri Heikkinen.
Göran Tornberg näki Populäärimusiikkia-näytelmän niin sanotussa omaisten kenraalissa kahta päivää ennen ensi-iltaa. Ajattelitko urkuharmonin soidessa ja Heikkisen veisatessa, että siinähän minä olen?
"En voinut, koska esitys on tehty ekstrahauskaksi. On hirveän vaikea tietää, mikä on todellisuutta, mikä fantasiaa. Sehän onkin Niemen valtti."
Tornberg paljastaa, että hän aikoi tarjoutua näytelmään kanttori Göran Tornbergiksi. "Yritinkin kerran soittaa teatterille. Kun en silloin saanut yhteyttä, asia jäi. Teatteri olisi saanut näytelmään aidon kanttorin."
Tornbergin mielestä kaikki Pajalan ihmiset ovat klovneja Mikael Niemen kirjassa. Niemi liioittelee ja paisuttelee. Kirjailija nimittää tyyliään fantastiseksi realismiksi. "Kun kirkkokohtauksessa oltiin liikutuksissa ja kauheissa vaatteissa, minulle tuli vähän sellainen olo, että huh huh. Pajalaa ei siitä tunnistanut, se oli ihan science fiction", nauraa Tornberg.
Mikael oli hiljainen
Niemen romaanissa Göran Tornberg esiintyy omalla nimellään, mutta asia tuli hänelle yllätyksenä niin kuin varmaan monelle muullekin mukana olevalle.
"Siskoni Greta soitti Ruotsista, että oi Göran, Mikael Niemen Vittula-kirja on kaikkein myydyin kirja Ruotsissa, ja sinä olet siinä. Sisareni lähetti kirjan minulle lahjaksi, ja sitten kun olin kiittänyt Mikaelia Alice Kairan naivistisella Buster Keaton taivaassa -kortilla, niin Niemikin lähetti minulle vielä romaaninsa. Nyt minulla on kaksi alkukielistä kappaletta."
Kun Göran Tornberg Niemen luonnehdinnan mukaan pimputti Bachia Pajalan koulun aamuhartaudessa, hän oli 45-vuotias kirkkokanttori. Muistatko erityisesti Mikael Niemen?
"Muistan toki, vaikka olenkin ollut enemmän tekemisissä hänen äitinsä kanssa. Kun pystytin uudestaan Pajalan kirkkokuoron vuonna 1968, ainoastaan Mikaelin äiti Sibylla tuli ensimmäiseen kokoontumiseen. Toiseen tuli kolme henkilöä ja sitten kymmenen. Mikael oli aika hiljainen, eikä herättänyt huomiota. Hän ei ollut kovin puhelias."
Kanttori, urkuri, opettaja
Göran Tornberg valmistui kanttoriksi Uumajasta vuonna 1968 ja sen jälkeen kirkkokanttoriksi Tukholmasta seuraavana vuonna. "Kirkkokanttorin tutkinnossa saa pätevyyden myös koulun musiikinopetukseen."
Useat seurakuntalaiset Pajalassa, Haaparannalla ja Oulussa varmasti muistavat Göran Tornbergin. Hän toimi Pajalan seurakunnan kanttorina 1968-1985 ja Haaparannalla kanttorin sijaisena 1978-80. Tornberg on toiminut myös Oulun Tuomiokirkon urkurina ja Tuiran kirkon kanttorin sijaisena 1987-88. Kolme vuotta hän opetti musiikkia ja ranskaa Svenska Privatskolanissa Oulussa 1989-92.
Lisäksi hän on työskennellyt Oulun konservatorion pianonsoiton opettajana Elias Palolan aikaan ja harjoituspianistina Madame Butterfly -oopperassa, joka oli Oulun kaupunginteatterin ohjelmistossa kaudella 1986-1987.
"Minulla on ollut Oulussa todella vaativia, mielenkiintoisia tehtäviä. Vuonna 1986 minut pyydettiin tuomiourkuriksi tutkimaan Pekka Mäntymaan pätevyyttä. Sanoin pyytäjille, rukoilkaa minun puolestani, että selviän. Nykyinen piispa Samuel Salmi sanoi, että kyllä sinä osaat soittaa yhtä paljon kuin hän osaa saarnata."
Nykyisin kirkkomuusikko Pekka Mäntymaa toimii Tampereen Tuomiokirkon kanttorina.
Tänä iltana on Teatriassa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -näytelmän viimeinen esitys. Ilpo Tuomarilan dramatisoima ja Katariina Lahden ohjaama näytelmä on esitetty yhteensä 77 kertaa. Pitkään aikaan ei mitään näytelmää Oulun kaupunginteatterissa ole pyöritetty näin monta kertaa.
Tornbergin mielestä näytelmä ja sen pohjalla oleva romaani on tehty huumorilla, suurella mielikuvituksella ja hellyydellä.
"Pajalasta tuodaan esiin ihmisten luonnollisuus, luonnonläheisyys, avoin kommunikaatio ja puheliaisuus. Siellähän on semmoista sekakielisyyttä, johon liittyy valtavasti huumoria."
Vaikuttavia ovat Tornbergin mielestä monet näytelmän yksittäiset hetket. Kerta kaikkiaan hieno on se kohtaus, jossa Matti menee poikana lämmityskattilaan ja tulee aikuisena miehenä ulos.
"Uskonnon kautta on tullut vähän liikaakin vakavuutta. Varmasti moni uskovainen voi kokea, että tämä on mennyt yli rajojen. Mutta ei romaanissa ole mitään semmoista, joka estäisi olemasta vapaa. Minusta on tärkeää, että ihmiset ovat aitoja ja rehellisiä, uskaltavat sanoa mitä ajattelevat. Kirja on minusta psykoterapeuttinenkin monelle ihmiselle siellä, jos he ottavat kirjan oikealla lailla."