Inari Nellimin baarista ei keskiviikkoaamuna löydy myötätuntoa Greenpeacen toiminnalle. Greenpeace pystytti viikko sitten tukikohdan Inariin vauhdittaakseen vaatimuksiaan Inarin vanhojen metsien suojelusta. Järjestön toiminta on saanut aikaan jo sen, että Metsähallitus katsoi paremmaksi lopettaa toistaiseksi hakkuut Nellimin suunnalla.
"Tässähän kävi niin, että mopo karkasi käsistä. Metsähallitus voi kyllästyä näihin suojelukiistoihin lopullisesti ja lopettaa metsätalouden Inarissa kokonaan. Metsähallituksella on Inarissa töissä noin neljäkymmentä metsuria. Välillisesti metsätalous työllistää Inarissa parisataa ihmistä. Ei tälle väelle löydy mistään korvaavia töitä", tuumaile baarissa Raimo Parviainen.
Parviaisen työpaikka on Inarin Sarmijärven kalanviljelylaitoksella, mutta hän on nyt pitkällä sairaslomalla ja kuluttaa aikaansa vaimonsa Astan omistamassa kyläbaarissa.
Baarissa aamukahvilla istuva Sulo Sarre sanoo olevansa eläkkeellä oleva poromies, mutta Greenpeacen kutsumista Inarin porotalouden avuksi hän ei hyväksy.
"Vain pieni joukko poromiehiä on Greenpeacen kannalla. Greenpeace ei näytä tietävän poronhoidosta yhtään mitään, kun se kuuluttaa lupon olevan poron tärkeää talviravintoa", sanoo Sarre.
Sulo Sarre muistelee, ettei luppoa ole koskaan pidetty oleellisena poronruokana. Ennen sotia ja pitkälti sotien jälkeenkin vanhat inarilaiset pyyhkivät Sarren mukaan lupolla takapuolensa.
"Siinä tehtävässä lupolla olikin tärkeä merkitys. Nythän luppo on Nellimin alueen puista vähentynyt, mutta se johtuu kai Venäjältä tulevista saasteista eikä metsätaloudesta", hän sanoo.
Soidinalueet kutistuneet
Nellimin baariin astelee Sulo Sarren seuraksi Tauno Haltta, kolttasaamelainen sekatyömies. Porotyöt ovat hänelle tuttuja nuoruusvuosilta. Haltalta löytyy jonkin verran ymmärrystä metsien hakkuiden arvostelijoille.
"Metsähallitus on turhan rankalla kädellä hakannut Nellimistä metsojen soidinalueita. Kerran siitä yhdelle tutulle metsurille sanoinkin, mutta hän sanoi, että valita metsähallituksen herroille, hehän nämä hakkuualueet määräävät."
Haltta sanoo, että jos Nellimin hakkuiden huonoja puolia mietitään, niin ensimmäisenä listalle nousee metsäkanalintujen elinolojen vaikeutuminen. Tästä vanhat metsämiehet ovat olleet huolissaan.
"Tietysti se on sellaista nostalgian kaipuutakin. Vanhat miehet eivät tykkää kun nuoruuden maisemat hakataan. Täytyy muistaa, että nykyaikana kukaan inarilainen ei metsästä ammatikseen. Porotaloudelle hakkuista ei ole haittaa ja Greenpeacen kutsuminen tänne oli kammottava virhe", lataa Haltta.
Tauno Haltta ei hyväksy sitä, että Greenpeace ylipäänsä puhuu ikimetsien rauhoittamisesta.
"Inarissa ei kasva ikimetsiä, sillä kaikki metsät on ainakin kertaalleen hakattu. Luonnon kiertokulkuun kuuluu, että metsää hakataan ja uutta kasvaa tilalle. Hakatussa metsässä paistaa aurinko ja siellä kasvaa jäkälä. Tiheissä hakkaamattomissa metsissä kasvaa jäkälän sijasta sammal. Minun järkeni ei sano, miksi Greenpeace ei tunnusta tällaista tosiasiaa."
Samaa ihmettelee Sulo Sarre. Hän toteaa Inarijärven rantojen olevan täynnä savottakämppien raunioita. Vanhimmat luhistuvat kämpät ovat peräisin sadan vuoden takaa.
Sarre on pahoillaan siitä, että poronlihan myynti on viime vuosina vaikeutunut. Lihasta ei saa kunnon hintaa. Hän ihmetteleekin miksi Greenpeace ei lähde maailmalle markkinoimaan poronlihaa, jos se haluaa jotakin tehdä porotalouden hyväksi.
"Harrastajaporonhoitajat ovat yksi porotalouden ongelma. Yleensä juuri tämä väki veljeilee Greenpeacen kanssa. Jokaisella paliskunnalla on porokiintiöt ja harrastelijat täyttävät tätä kiintiötä oikeiden poromiesten kustannuksella. Pitäisi säätää sellainen laki, että poroja saa omistaa vain sellainen henkilö, joka saa kaiken toimeentulonsa poroista", esittää Sarre.
Tietä Norjaan kaivataan
Nellimin baariparlamentissa pelätään, että hakkuiden jäädytys Nellimin suunnalla vaikeuttaa kylän elämää monella tavalla. Jos kylän metsurit joutuvat työttömiksi, niin kylän väkiluku laskee entisestään. Koulu lakkautettiin takavuosina lapsipulan vuoksi.
"Nellim on poikkeuksellinen kylä Inarin kunnan kylien joukossa. Kylä on Inarijärven rannalla Norjan ja Venäjän naapurissa. Matkailuelinkeino voisi saada väkiluvun uuteen nousuun. Suurin haaveemme on saada tie Nellimistä Kessin kairan halki Kirkkoniemeen. Greenpeace ei tätä tietä estä, mutta tuskin tällainen metsäsota tien tuloa edistäkään", harmittelee Raimo Parviainen.
Saariselän matkailukeskuksesta tulee matkailijoita Nellimiin helmikuussa avattua uutta kelkkareittiä pitkin.
Avauspäivän jälkeen reitiltä löytyi kyltti, jossa todettiin etteivät turistit kuulu poronhoitoalueelle. Vanhan polven poromies Sulo Sarre pitää tällaista ikävänä metkuiluna.
"Ihmisiä kelkan pärinä voi haitata, mutta porot ovat moottorikelkkoihin tottuneet", hän väittää.