Oululaiselle Kari Haloselle, 62, ihmisten ilojen ja surujen jakaminen on arkea. Eikä aina hyväntuulinen ja ulospäin suuntautunut baarimikko ole osastaan lainkaan pahoillaan.
"Itse en ole kovin ahne aloittamaan, mutta kyllä minusta juttukaverin saa, kun vain itse aloittaa. Kyllä minä juttelen, vaikka olisi kiirekin. Ei se saa olla niin, että tavara eteen ja rahat pois. Asiakaspalveluahan tämä on", Halonen sanoo.
"Väkisinkinhän siinä kuulee kaikenlaista synnytyksestä seksielämään. Emigrant´sin aikaan eräs nainen tuli myöhemmin kiittelemään, kun olin jaksanut kuunnella häntä. On paljon yksinäisiä, jotka haluavat, että edes joku kuuntelee heitä."
Kari Halonen on harvinaisen pidetty työssään. Kun Botnia Pub lopetettiin Pakkahuoneenkadulla ja Emigrant´s avattiin Rotuaarille, monet asiakkaat siirtyivät uuteen paikkaan henkilökunnan perässä. Joidenkin asiakkaiden kanssa on hyvinkin lämpimät välit.
"Minullehan tulevat tutuiksi kaikki, kun olen tällainen häläppäri. Etelä-Suomea myöten monet poikkeavat tervehtimässä matkalla pohjoiseen. Ja Kemistä yksi pariskunta on sanonut, että he ovat saattaneet yhtäkkiä lähteä Ouluun minua katsomaan."
Pateniemessä varttuneen Halosen ammatinvalinta ei ollut sattumaa. Jo kansalaiskoulussa vaihtoehdot olivat tarjoilija ja mielisairaanhoitaja. "Olin Piirillä sijaishoitajan nimikkeellä kolme vuotta. Sitten lähdin ravintola-alan työllisyyskursseille syksyllä 1974."
Valmistuttuaan Halonen työskenteli viisi vuotta Lahdessa. Lopulta veri veti takaisin. Oulussa hän oli ensin kesän Nallikarissa. Sitä seurasi uran lyhin työsuhde Seurahuoneella Heinäpäässä. Se kesti vain kolme päivää. "Sieltä luvattiin vakiopaikka. Sinne tullut kurssikaveri sai vakiopaikan ja minä en, niinpä en jäänyt edes siksi viikonlopuksi töihin", Halonen hymähtää.
Sittemmin Halonen on tullut tutuksi Myllytullin, Botnia Pubin, Martinan, Emigrant´sin ja Hemingway´sin tiskin takaa. Hemingway´sissä hän aikoo viihtyä eläkepäiviinsä asti.
"Täytän helmikuussa 63, eli maaliskuussa pääsisin eläkkeelle. Tarkoitus on olla töissä ainakin ensi vuoden loppuun. Katsotaan, miten jalat kestävät, sillä polvissa on pahat kulumat."
Halonen tunnetaan myös ahkerana reissaajana. Matkoilla hän käy yleensä kaksi kertaa vuodessa, joskus kolmekin. Käytännössä melkein kaikki lomat ovat kuluneet reissun päällä.
Ensimmäiset matkansa Halonen teki Jugoslaviaan 1980-luvulla. "Ensimmäisellä talvimatkallani menin Puerto de la Cruziin Espanjaan. Siitäkin on jo ainakin 30 vuotta, jos ei enemmänkin", hän laskeskelee.
Lomiltaan mies hakee vaihtelua arkeen. "Ensimmäisellä Kuuban-reissulla seitsemän asiakasta sattui samaan hotelliin. Ei niistä pääse niin vain eroon", hän naurahtaa.
