Ylivieska Kaavailtu syvempi yhteistyö kolmen kunnan, Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin välillä ei tyrmää kuntien ammattijärjestöjä, vaan ne suhtautuvat varovaisen myönteisesti kolmen liittoon.
Välitöntä hätäännystä työpaikkojen puolesta ei ole, mutta ulkoistuksen uhka nousee esille. Hyviäkin puolia asiassa nähdään: alue voisi olla isompana houkuttelevampi tulevaisuudessa aloilla, jotka kilpailevat työvoimasta.
Ammattiliittojen paikallisjärjestöt toivovat pääsevänsä sanomaan mielipiteensä asiasta, jossa edetään nopealla aikataululla. Kuntajohtajat, joiden vastuulla hanke ensivaiheessa on, ovat kokoontuneet viikoittain, ja ensi viikolla ensimmäinen kunnanhallitus käsittelee toimeksiannon selvityksen tekemisestä.
On laskettu, että kolmessa kunnassa on henkilökuntaa yhteensä 1 220. Yhdistämällä kolmen kunnan palvelutuotanto, henkilökunnan määrää voitaisiin vähentää 50-100 henkilötyövuoden verran. Henkilötyövuosista puhutaan, koska kaikissa kunnissa on myös tilapäistä ja osa-aikaista työvoimaa.
Kolmen kunnan yhteistyötä on jo nyt olemassa. Terveydenhuoltopalvelut kolmeen kuntaan tarjoaa kuntayhtymä.
Kuntien yhteistyöhanke on niin uusi, etteivät ammattijärjestöt ole ehtineet asiasta vielä virallisesti keskustella. Ylivieskan kaupungin kuntateknisten pääluottamusmies Asko Polvi, joka edustaa noin 80 työntekijää, toteaa odottavansa esityksiä mielenkiinnolla. "Katsotaan sitten, mitä vastinetta annamme."
Jonkun tehtävä työt
"Jonkun on viemärit ja kadut hoidettava, eikä sitä voida tehdä kovin kaukaa. Peikkona on työn ulkoistaminen. Irtisanomisia emme toivo. Täytetäänkö työpaikat, kun väkeä jää eläkkeelle?"
Runsaan sadan jäsenen Alavieskan Kunnalliset viran- ja toimenhaltijat ry:n puheenjohtaja Anne Huttunen toivoo yhteistyöstä monipuolista.
"Toivottavasti työntekijätkin pääsevät vaikuttamaan ja sanomaan mielipiteensä yhteistyöstä.
"Tiedon ja taidon vaihtamisesta olisi hyötyä ainakin päivähoidossa ja sosiaalitoimessa. Tähän saakka ollaan vaihdettu vain kuulumisia, vaikka olisi ollut vaihdettavissa erityisosaamista."
Oman työnsä puolesta Huttunen ei pelkää. Lastenhoitajana päiväkodissa työskentelevänä hän näkee, että esikoululaiset on hoidettava omassa kunnassa.
Opettajien paikallisjärjestön luottamusmies Eeva-Leena Johansson Sievistä ajattelee, että kuntien yhteistyö on mahdollisuus, jonka avulla voimavaroja saadaan tehokkaampaan käyttöön.
"Jos toimintaa aiotaan tehostaa, on järkevää miettiä miten se hoidetaan yhdessä. En halua olla vastarannan kiiski, joka vastustaa uudistuksia."
Työpaikkojen puolesta Johansson ei pelkää.
"Oppilasmäärät ovat laskussa, mutta eivät rajussa. Lapsia on ja heitä on opetettava. Erityisopetuksessa tai sosiaalihuollossa tarvitaan asiantuntemusta, jota pienen kunnan ei ole järkevää rakentaa yksin, vaan palvelu voidaan tuottaa yhdessä."
Viranhaltijat pohtimaan
Jokainen valtuusto päättää yhteistyöstä omalta kohdaltaan aikanaan. Viranhaltijat, jotka ovat vastuussa kuntien palvelutuotannosta, kokoontuvat käsittelemään asiaa 1. syyskuuta.
Esiselvityksen on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä, ja sitä käsitellään yhteisseminaarissa, johon kutsutaan vanhat ja uudet valtuutetut kaikista kolmesta kunnasta.
"Jatkotyön aikana mallit täsmentyvät ja myös se, mihin on valmiutta poliittisesti", sanoo Ylivieskan vt. kaupunginjohtaja Tapani Vierimaa.
Ensi vuoden puolella valtuustot päättävät, miten asiassa edetään. Käytännön toimiksi selvittely on muuttunut vuonna 2006.
Vierimaa toteaa, että kuntien henkilöstöt joutuvat tekemään työn. Niiden asiantuntemus on tarkoitus hyödyntää. Kuviosta tulee sennäköinen kuin ne esittävät.
"Ulkopuolista konsulttia ei ole tarkoitus käyttää, vaan otamme pallon omiin hyppysiimme. Siinä mielessä voimme onnistua", Vierimaa sanoo.
Yhtään kuntaa ei ole tarkoitus pyyhkiä kartalta. Lähipalvelujen, kuten päivähoidon, koulujen, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon, arvellaan säilyvän lähellä asiakkaita. vaikka poliittiset päättäjät ovat väläytelleetkin ajatuksia, joiden mukaan on sama kummalla puolella kunnan rajaa koulua käydään tai tuleeko kodinhoitaja naapurikunnasta.
Hallinto ja asiantuntijatehtävät sen sijaan voidaan hoitaa kauempanakin.
"Liikuntasihteereitä, sosiaalijohtajia tai henkilöstöhallinnosta vastaavia ei jatkossa varmaankaan tarvita kolmea, vaan yksi, joka hallinnoi ja johtaa."
Luonnollinen poistuma, joka tulee olemaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa suuri, käytettäisiin hyväksi. Yhteenliittymällä nähdään voitavan kilpailla työvoimasta esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, jonne jatkossakin tarvitaan väkeä lisää.
"Yhteistyöhanke on edennyt tähän mennessä erittäin hyvin", Vierimaa kiittelee.
"Kaikilla on halu tehdä yhteistyötä. Lopputuloksesta tulee toivottavasti sennäköinen kuin itse haluamme."