Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) pitää ajatusta ay-liikkeen ja älymystön valtuuskunnan kokoamisesta hyvänä ideana. STTK:n puheenjohtaja Seppo Junttilan perustelut Evan vastavoiman tarpeesta sopivat Laitinen-Pesolalle.
Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaarissa Oulussa torstaina esiintynyt Laitinen-Pesola esitti kokoustauolla, että Evan valtuuskunnan vastapoolina voisi olla vaikkapa Palkansaajien tutkimuslaitos.
Jotta tutkija Jukka Pekkarisen johtama laitos voisi olla oikea vaikuttaja, vaatisi se Laitinen-Pesolan mielestä sille nykyistä paljon vahvempaa roolia.
"Evalle on ilman muuta saatava tasapainottava tekijä"; Laitinen-Pesola sanoo. Se on hänen mielestään tärkeää, koska Suomesta tulee niin helposti yhden totuuden maa.
"Joku ottaa valta-aseman ja vain sen tuotoksia kuunnellaan."
Hänen mielestään ay- valtuuskunta kaipaa keulahahmon, koska asioilla on taipumus henkilöityä. "Keulakuvaahan Evakin on hakenut tietyillä valinnoillaan."
Laitinen-Pesolan mielestä keulakuvan on oltava päivän politiikan ulkopuolelta. Hän heittää yhtenä esiin Jukka Pekkarisen nimen. "Hän on asiantuntija ja hänet tunnetaan."
STTK:n Junttila esitti vastavoiman perustamista Evalle reilu viikko sitten.
Hänen mielestään yhteiskunnallisen valtuuskunnan tehtävä olisi vastata tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin tulonjaosta, työllisyydestä, hyvinvointiyhteiskunnasta, verotuksesta ja julkisista palveluista. Hänen mielestään keskustelu kulkee nyt vain talouselämän ehdoilla.
Junttilan ajatus ei ole ihan uusi, vaan sitä on pohdittu jo vuodesta 1974 saakka eli Evan syntymisestä asti.
Arvostusta vain juhlapuheissa
Laitinen-Pesolan murehti sitä, että tehyläisiä arvostetaan kyllä juhlapuheissa, mutta tilipäivänä ei arvonannosta näy merkkiäkään. "Palkkaa ei makseta työn vastuullisuuden mukaan."
Myönteinen palaute tehyläisille tulee lähinnä potilailta.
Puheenjohtaja kysyi, pidetäänkö hoitotyöntekijöitä strategisena voimavarana vai vain yhtenä tuotannon tekijöistä."Työpaikoilla on tuntu, että olemme vain yksi tuotannon osa."
Pätkätöistä ei alalla Laitinen-Pesolan mukaan koskaan päästä kokonaan, vaan osa-aikaisuus on jossain määrin myös tarkoituksenmukaista. Silti hänen mielestä se, että hoitohenkilökunnasta neljäsosa tekee töitä pätkissä, ei ole oikein.
Kaikesta huolimatta tehyläiset ovat ylpeitä ammatistaan. Siitä kertovat viime vuoona tehdyt jäsentutkimukset.
Kunta-alan palkat erilaistuvat
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri selvitti seminaariväelle, että tulopoliittisen sopimuksen mukaisten virka- ja työehtosopimusten rinnalla kunnissa ja kuntayhtymissä toteutetaan palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaa vuosia 2005-2007 koskevat erät.
Nämä yhdessä nostavat Ekurin laskuopin mukaan palkkoja sopimuskauden aikana keskimäärin seitsemän prosenttia.
Hänen mielestään tupossa sovittu pitkä sopimuskausi tukee uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä. "Paikallisilla järjestelyerillä voidaan vahvistaa osaamista ja työn tuloksista palkitsevaa palkkapolitiikkaa."
Uuden palkkausjärjestelmän mukaan kunta-alan palkat eriytyvät ja erilaistuvat. Se edellyttää Ekurin mielestä johdolta kunnan palkkapolitiikan hallintaa, esimiehiltä osaamista ja henkilöstöltä uutta asennoitumista.
Keskinäiselle kateudelle ei Ekurin mielestä ole sijaa.
Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari jatkuu tänään perjantaina. Tilaisuus on jo järjestyksessä jo kymmenes. Seminaarin onnistumisesta vastaavat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Lapin kesäyliopisto sekä paikalliset kunta-alan ammattijärjestöt.
Osanottajat ovat kunta-alan eri tehtävissä olevia työntekijöitä johtajista luottamushenkilöihin.