Palkansaajajärjestöt suhtautuvat myönteisesti hallituksen kaavailuihin porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on heittänyt julkisuudessa esiin niin sanotun Tanskan mallin, jossa ansiosidonnaiseen päivärahaan tulisi alenemia. Alkutaso tosin olisi korkeampi kuin Suomessa nyt.
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen ei tyrmää ajatusta porrastuksesta, joka vielä 1990-luvun puolivälissä oli ay-liikkeelle punainen vaate. "Tanskan mallissa on paljon positiivista. Ansio-sidonnaisen turvan uudistusta on syytä tarkastella avoimesti."
STTK:n johtaja Markku Salomaa on Viljastakin myönteisempi. Hän pitää valtiovarainministeri Kataisen huolta työvoiman riittävyydestä oikeutettuna, ja sosiaaliturvan uudistamista kannustavaan suuntaan tämän takia harkitsemisen arvoisena.
"Tässä kohtaa kaikki ideat ovat tervetulleita. Periaatteessa Kataisen näkemykset ovat hyviä", Salomaa sanoo.
SAK:kaan ei tyrmätä porrastusta. Yhteiskuntapoliittisen osaston apulaisjohtaja Kaija Kallinen kuitenkin huomauttaa, että nykyisestä noin 50-60 prosentin työttömyysturvatasosta ei voi olla alenemaa. Jos porrastus tulee, alkutason pitää olla korkeammalla kuin nyt.
Hallitus valmistelee parhaillaan sosiaaliturvan laajaa uudistusta. Pieniä uudistusesityksiä on tulossa jo ennen kesälomia.
Isoista asioista pöydällä on Kalevan tietojen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen etenkin nuorten osalta. Näistä päätetään ensi vuoden loppuun mennessä.
Suomi ei ole Tanska
Palkansaajajärjestöillä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa valtaa, koska palkansaajat kustantavat osan omasta turvastaan.
Viljanen ja Salomaa huomauttavat, ettei Tanskan mallia voi kopioida Suomeen sellaisenaan, koska maat eroavat toisistaan. Suomen pitkät etäisyydet tekevät työpaikan vaihtamisesta hankalamman kuin Tanskassa, jossa työntekijän voi otaksua saavan uuden työpaikan aika helposti.
Viljanen korostaa, että jos ansiosidonnaisen päivärahan porrastukseen lopulta päädytään, se ei voi tapahtua ilman muita toimia. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Helsingissä rakennetaan parhaillaan suuri määrä toimistotiloja, mutta ei juuri lainkaan vuokra-asuntoja.
Työn perässä muuttamista hankaloittaa paitsi pitkät etäisyydet, myös asuntojen kova hinta etelässä. "Jos näihin Suomen erityispiirteisiin ei kiinnitetä huomiota, niin työttömyysturvan uudistaminen ei auta mitään", Viljanen sanoo.
Salomaa asettaa porrastuksen ehdoksi muun muassa sen, että tuen tason pitää olla riittävä ja maan eri osien erilaiset työllistymismahdollisuudet huomioiva.
Töihin tai opiskelemaan
Toinen iso ja luultavasti kipeä kysymys liittyy nuorten työikäisten aktivoimiseen. Ongelmaksi on koettu se, että työvoimapulankin aikana on liikaa nuoria, jotka nauttivat toimeentulotukea.
Etenkin kokoomuksessa on halua ottaa pöydälle vastikkeellisuuden lisääminen: työkykyisiä nuoria velvoitettaisiin töihin tai opiskelemaan tukea vastaan.
STTK:n Salomaa pitää tätäkin ajatusta perustaltaan terveenä. Suomalainen yhteiskunta rakentuu työnteon varaan, ja turvaa saadaan silloin kun opiskelu tai työssäkäynti estyy. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin pehmeitä keinoja nuorten aktivoimiseksi.
Työttömyys lyheni
Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan laman jälkeen, yli 70 000. Myös työttömyyden kesto lyheni kahdella viikolla 14 viikkoon, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tuore tilasto.
Työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa 210 000 työtöntä työnhakijaa eli lähes 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten.