Teleoperaattori Elisan suunnitelma vähentää palveluksestaan lähes 900 henkilöä synnyttää kovaa arvostelua palkansaajajärjestöissä. Ammattiliitoissa epäillään mittavien irtisanomisten olevan osoitus yrityksen lyhytnäköisestä omistajapolitiikasta ja kyvyttömyydestä pitkäjänteiseen liiketoimintaan.
STTK:laisen Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Ilkka Joenpalo (sd.) ihmettelee onko Elisassa todellakin ollut viime vuosina lähes 1 000 ihmistä tekemässä turhaa työtä ja päällekkäisiä tehtäviä.
"Koska tämä näyttää olevan yleinen ilmiö muissakin suomalaisyrityksissä, olisi syytä pohtia, onko osaaminen ja ihmisten johtaminen nuorilla yritysjohtajilla minkäänlaisessa hallinnassa."
Joenpalo katsoo kehityksen johtuvan siitä, että yritysjohto pyrkii vain miellyttämään omistajia ja markkinavoimia parantamalla neljännesvuosikatsausten pohjalta määräytyviä kursseja irtisanomisilla. Tämä kvartaalitalous on syrjäyttänyt pitkäjänteisen liikkeenjohdon.
"Koko televiestintäalueella tehdyt raskaat strategisen suunnittelun virheet maksatetaan henkilöstöllä."
Joenpalon mukaan mikään kansantalous ei kestä tällaista "amerikkalaiseen lyhyeen talousjaksottelun malliin perustuvaa voitontavoittelua", vaan siihen on pakko tulla muutos.
Lyly: Menettely ei ole Suomen etujen mukaista
SAK:laisen Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mielestä irtisanottujen määrä on Elisan toimintoihin nähden mahdoton, sillä se heikentää ratkaisevasti konsernin kykyä tuottaa tietoliikennepalveluja.
Liitossa epäillään, että tavoitteena on laittaa Elisa myyntikuntoon, jotta siitä ajan myötä tulisi osa monikansallista suuryhtiötä. Tällainen kehitys ei Lylyn mukaan ole sen enempää suomalaisten kuin yrityksen satojen tuhansien pienomistajienkaan edun mukaista.
Konsernissa aloitetaan yt-neuvottelut maanantaina. Ne koskevat 3 800:aa henkilöä Elisan 7 300 työntekijästä.
Konsernissa työskentelee yli 3 000 TU:n ja noin 600 Sähköliiton jäsentä. Neuvottelujen piirissä on myös akavalaisia ylempiä toimihenkilöitä.
Elisa nousee pöydälle yt-lain uudistuksessa
Akavan YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi (kok.) pitää Elisan menettelyä osoituksena paitsi tavanomaista raaemmasta yrityskulttuurista, myös selkeistä puutteista työlainsäädännössä, jota konsernijohto häikäilemättä hyödyntää.
"Organisaatiota on vuoroin hajautettu ja vuoroin eheytetty. Aina on kuitenkin seurauksena ollut henkilökunnan vähentäminen."
Kaupin mukaan yt-lakia on viime vuosina käytetty vain irtisanomislakina. Nyt on aika muuttaa linjaa käymällä "ihan oikeat lain tarkoittamat yt-neuvottelut".
Koska yritysten itsekontrolli paniikkinappulan painamisessa ei toimi, Kauppi vaatii hallitusta kiirehtimään yt-lain ja muun työlainsäädännön uudistamista.Täsmennystä kaipaavat myös työsopimuslain "taloudelliset ja tuotannolliset syyt".
Myös STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila (sd.) katsoo, että tapaus ei voi olla vaikuttamatta vireillä olevaan yt-lain uudistamiseen.
Junttilan mielestä tapaus on mitä räikein esimerkki siitä, miten hyvää tulosta tekevä yritys hamuaa vielä parempaa tulosta henkilöstönsä kustannuksella.
"Elisan tulos koheni heinä-syyskuussa huimat 17 miljoonaa euroa ja tulos oli jopa ennustettua parempi."
Alkusyksyn yt-neuvotteluissa Elisa vähensi henkilöstöään 135:llä lähinnä yhtiön esikuntatoiminnoista ja suurasiakasmyynnistä. Irtisanomiset koskivat 70:tä toimihenkilöä.
Viime vuonna yhtiö vähensi lähes 2 000 työpaikkaa. Elisan palveluksessa on tätä nykyä noin 7 300 henkilöä.