Axatak on matovirus, joka aktivoiduttaan varastaa salasanoja saastuneen työaseman muistista sekä avaa tietoliikenneportit hyökkääjälle.
Näiden avoimien 8850- ja 8851-portit kautta tunkeutuja saa etäkäyttöyhteyden saastuneeseen työasemaan. Mikäli työasemalla on asennettuna palomuuriohjelmisto ilmoittaa se (asetuksista riippuen) yrityksistä avata yhteys.
Axatak avaa myös yhteyden viiden minuutin välein saastuneen työaseman korppuasemalle tarkoituksenaan piilottaa kopio itsestään asemalla olevalle levylle. Tästä syystä saastunut työasema on myös helppo tunnistaa: korppuasema käynnistyy viiden minuutin välein tai cd-aseman luukku aukeaa ja sulkeutuu ilman käyttäjän toimia.
Axatak ei siis suoranaisesti ole ohjelmoitu tuhoamaan esimerkiksi työasemalla olevia tiedostoja. Tietoturvayhtiö Panda Software onkin luokitellut Axatak-viruksen vaarallisuusluokkaan erittäin heikko.
Tiedosto, joka sisältää Axatak-viruksen, omaa samankaltaisen kuvakkeen kuin Windowsin järjestelmäohjelmilla. Viruksen leviämistapoja ovat viruksille tyypillisesti sähköposti, internetistä ladattavat tiedostot ja ftp-yhteydet.
Axatak on kirjoitettu Borlad Delphi -ohjelmointikielellä ja sen koko on 185856 tavua.