Tilanne Iranin maanjäristysalueella on sekava. Iran on aukaissut ilmatilan avustuslennoille ja esimerkiksi Bamin lentokentällä pyörii kansainvälisten uutistoimistojen mukaan useiden järjestöjen turhautuneita edustajia kykenemättöminä toimimaan.
- Voin sanoa Kansainvälisen Punaisen Ristin puolesta, että ainakin meidän työmme sujuu hyvin. Pelastustöiden koordinointi kuuluu kyseisen maan hallitukselle, yleensä sisäministeriölle. Kyllä Iranin viranomaisten pitäisi olla hyvin varautuneita tilanteeseen, sanoo Kansainvälisen Punaisen Ristin Euroopan ja Lähi-idän operaatiopäällikkö Kalle Löövi.
Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaalan on määrä lähteä matkaan Iranin maanjäristysalueelle myöhään illalla. Kenttäsairaalassa on vuodepaikkoja noin 150-200 hengelle. Mukana on myös terveysasema.
Sairaala pystytetään Suomen, Norjan ja Saksan Punaisten Ristien yhteistyönä. Suomalaisten vastuulla ovat sairaalan laboratorio, lastenosasto, äitiyshuolto ja lääkehuolto. Iranin maanjäristysalueelle on saapunut niin paljon avustusjärjestöjä, että jonkinlainen kaaos oli melkein odotettavissa.
- Monilla järjestöillä ei ole kokemusta koordinoinnista tai yhteistyöstä muiden kanssa. Pienet järjestöt voivat pahimmillaan olla jopa haitaksi. Iran onkin nyt sulkemassa ilmatilaansa tilanteen vuoksi. Viranomaiset estävät myös hyvää tarkoittavia kansalaisiaan matkustamasta autoillaan katastrofialueelle, kertoo Löövi.
Iranin Punaisella Puolikuulla on yli 2 000 hyvin koulutettua työntekijää ja vapaaehtoista sekä viisi kuljetushelikopteria. Vaikeimmat tapaukset on Löövin mukaan evakuoitu Bamista muualle Iraniin.
- Nyt Punainen Risti hoitaa Bamissa normaalit traumatapaukset. Ehkäisevällä terveydenhoidolla on myös merkitystä, jotta taudit eivät pääsisi leviämään. Todennäköistä on myös se, että jälkijäristyksissä loukkaantuu ihmisiä. Maaseutukylissä pelastustyö jää kyllä lähinnä kyläläisten oman toiminnan varaan.
YK ja Punainen Risti osaavat
- YK ja Punainen Risti osaavat katastrofityön ja toimimme yhdessä loistavasti. Vuodesta 1993 lähtien erityinen arviointiryhmä koordinoi käytännössä järjestöjen yhteistä pelastustyötä. Kansainvälinen Punainen Risti katsoo Genevestä käsin kokonaistilannetta. Me päätämme esimerkiksi siitä, montako kenttäsairaalaa alueelle lähetetään, kertoo Löövi työstään.
Vaikein ongelma tämäntyyppisissä katastrofeissa on Löövin mukaan tiedonkulun vaikeus.
- Järjestöt tekevät päällekkäistä työtä ihan vain siksi, etteivät puhelimet toimi. Iltaan mennessä kuitenkin asiat selviävät. Käytämme muuten suomalaista internetpalvelua, jonka avulla saamme tiedon katastrofista kahdessa minuutissa ydinhenkilöstölle ympäri maailman, Löövi kertoo.
Löövi korostaa katastrofirahastojen tärkeyttä.
- Ilman niitä emme voisi toimia nopeasti. Järjestöllä täytyy olla korvamerkitsemättömiä varoja, jotka on tarkoitettu erilaisiin hätätilanteisiin. Suomessa merkittävin tällaisten varojen lähde on Nälkäpäiväkeräys.
