Etelä-Afrikka on etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan talousveturi. Se on myös Suomen suurin afrikkalainen kauppakumppani.
"Etelä-Afrikka on poliittisestikin tärkeä afrikkalainen kumppani", sanoo suurlähettiläs Tiina Myllyntausta, joka on johtanut Suomen lähetystöä Pretoriassa viime vuodesta lähtien.
Myllyntaustan mukaan Etelä-Afrikalla on edelleen valtavasti haasteita. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on yhä ammottava.
"Kehitettävää riittää muun muassa koulutuksen saralla, sillä pätevistä opettajista on pulaa. Terveydenhoidon järjestäminen ja maaseudun kehittäminen vaativat paljon työtä. Maaseudun työtöntä väkeä virtaa kaupunkeihin, missä ongelmia ovat slummiutuminen ja rikollisuus", suurlähettiläs Myllytausta mainitsee. "Toisaalta paljon on saatu aikaankin 16 vuodessa apartheid-kauden jälkeen", hän muistuttaa.
Kaupan tasapainottaminen oli esillä pääministeri Matti Vanhasen maaliskuisella Etelä-Afrikan-vierailulla.
Varapresidentti Khalema Motlanthe ehdotti silloin, että Etelä-Afrikka voisi lisätä ainakin hedelmien, virvoitusjuomien ja viinien vientiä Suomeen.
"Niillä on jo nyt merkittävä osa Suomen tuonnissa Etelä-Afrikasta", toteaa Johan Albäck, joka johtaa Suomen kauppaa edistävän Finpron toimistoa Johannesburgissa.
"Suomen tuonti tänne on kolme kertaa suurempaa kuin vienti Etelä-Afrikasta Suomeen. Vuosi 2007 oli huippuvuosi, kun tuonnin arvo tänne nousi 500 miljoonaan euroon. Kansainvälinen taantuma kuitenkin laski kauppavaihtoa", Albäck muistuttaa.
Satamalaitteiden tuonti Suomesta on ollut merkittävä tekijä kaupassa, joskin nyt Etelä-Afrikka on joutunut lykkäämään joitakin hankkeitaan.
Myös kaivosala, it-ala ja bioteknologia ovat Suomen vahvoja alueita.
"Nokian markkinaosuus matkapuhelinmyynnissä on yli 50 prosenttia ja oli välillä jo yli 70 prosenttiakin. Se on sittemmin hiukan menettänyt osuuttaan Samsungille", Albäck kertoo.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!