Koulunkäyntiavustajista käydään Oulussa kiivasta taistelua. Läheskään kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua, vaikka lääkärinlausunto kuinka sitä edellyttäisi.
Puute on jatkuvaa, ja se oli alkusyksystä karata täysin käsistä. Pientä helpotusta antoi kuitenkin syksyn lisämääräraha, jolla voitiin palkata 12 uutta koulunkäyntiavustajaa.
Nyt avustajia on 140, kun heitä vuosi sitten oli 143. Avustajista vain 40 on vakinaisia ja loput määräaikaisia tai erilaisilla tilapäisillä tuilla palkattuja.
Autismi- ja Aspergerliiton projektipäällikkö ja tutkija Marko Kielinen törmää avustajapulaan jatkuvasti.
"Arkipäivää on, että lääkärien suosittelemaa ja määräämää kouluavustajaa ei tipu. Ehkä puolelle jäsenistämme on käynyt näin. Seuraavaksi voi kovan kädenväännön ja tappelun jälkeen avustaja tulla, mutta se edellyttää aina aktiivisuutta."
Viime kesänä toivotti erään koulun rehtori kouluavustajaa tarvitsevan lapsen tervetulleeksi aloittamaan koulunsa. Muutamaa päivää ennen lukukauden alkua rehtori soitti, että kouluavustajaa ei saada. "Rahat ovat loppu."
Koska perhe on aktiivinen, se ei tyytynyt tilanteeseen. Pidettiin palaveri, jossa olivat mukana myös koulun ja kouluviraston edustajat. Sitten avustaja yllättäen löytyi.
"On kohtuutonta, että oikeuksistaan pitää taistella näin. Jos olisimme tyytyneet hiljaa päätökseen, lapsellamme ei olisi nyt avustajaa", sanoo äiti, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Kielinen korostaa, että perusopetuslain mukaan kaikille lapsille tulee tarjota yhtäläinen mahdollisuus osallistua perusopetukseen omien edellytystensä mukaisesti. Avustaja pitää näin ollen osoittaa lapselle, jolle lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi.
"On hyvä, että erilaisista ongelmista kärsivät ovat oppilaina omissa lähikouluissaan. Se edellyttää kuitenkin lisää koulunkäyntiavustajia sekä luokanopettajien koulutusta ja työnohjausta eri vammaisryhmien kohtaamisessa."
Esimerkiksi kaksi ylivilkasta lasta voi viedä opettajan huomion kokonaan ja estää opetuksen muulle luokalle. Kaikista huonointa on, jos he jäävät heitteille.
Kielinen ei kuitenkaan vaadi paluuta entiseen. "Kuitenkin voisi olla pieniä erityisryhmiä, joissa apua tarvitseva oppilas voisi olla tarvittaessa tilapäisesti tai vaikka koulunkäynnin alussa."
Lisätarve
parikymmentä
Opetuspäällikkö Pertti Parpala myöntää, että koulunkäyntiavustajista on edelleen puutetta. "Varmasti on muutamia kymmeniä sellaisia lapsia, joille ei ole voitu osoittaa avustajaa, vaikka siitä on lääkärin lausunto", sanoo Parpala.
Puute on rahasta. Ensi vuoden talousarvioon on koulutoimi esittänyt lisärahaa kahdenkymmenen uuden koulunkäyntiavustajan palkkaukseen. "Toivottavasti se menee läpi."
Kouluavustajat eivät ole Parpalan mukaan vähentyneet, kysyntä vain on suurta. Jopa viidennes lapsista on jonkin erityistuen piirissä.
Opetuspäällikkö ei myönnä, että lähikoulujärjestelmä on liian kankea ja monimutkainen erityisopetuksen käytännön järjestelemiseen.
Hänen mielestään koulut voisivat kuitenkin nykyistä enemmän etsiä myös muita vaihtoehtoja oppimishäiriöihin kuin koulunkäyntiavustajia.
"Näitä voivat olla esimerkiksi olla kaksiopettajajärjestelmä, erityisryhmien nykyistä pienemmät luokat tai enemmän erityisopettajia."
Parpalan heittää palloa myös lääkäreille. "Lausuntojen antajat ovat liian yksiselitteisesti pelkän koulunkäyntiavustajan kannalla."