Joissakin kunnissa ei ole tehty yhtään päätöstä palkata avustaja vammaiselle. Toisissa kunnissa taas taas asia on järjestetty moitteettomasti. Vammaiset ovatkin hyvin eri arvoisessa asemassa asuinkunnasta riippuen, vaikka lain pitäisi taata heille yhdenvertaiset elinmahdollisuudet.
Vammaisjärjestöt aloittivat viime syksynä projektin, joka pyrkii kehittämään henkilökohtaista avustajajärjestelmää ja saamaan palveluja tarvitsevat tietoisiksi oikeuksistaan nykyistä enemmän. Valtakunnallisen Haj-hankkeen (henkilökohtainen avustajajärjestelmä) etenemistä esitellään torstaina Oulussa.
Marjo Heinonen"Syynä voi olla yksinkertaisesti tiedon puute tai kiireellisyys sosiaalitoimen kaikissa muissa asioissa, jolloin tähän ei riitä osaamista, vaikka rahoitusta riittäisikin. Monissa kunnissa asenne on erittäin kehitysmyönteinen, ja avustajien palkkaus on järjestetty moitteettomasti", Heinonen selventää.
Kuntien tilanne selville
Vammaispalvelulakia sovelletaan kunnissa eri tavoin. Kuntien tilastoinnin perusteella yli 3 000 vaikeavammaista olisi nauttinut vuonna 2002 henkilökohtaisten avustajien palveluja, mutta Heinonen arvelee että se ei pidä paikkansa, sillä kuntien myöntämät perusteet ovat hyvin moninaiset.
Avustajan palkka on hyvin pieni, se vastaa kotiavustajan palkkaa. Laitoshoitoon verrattuna avustajat tulevat Marjo Heinosen mukaan kunnille hyvin halvaksi. Monet erilliset vammaisille suunnatut palvelut sen sijaan tulevat lähes yhtä kalliiksi kuin laitoshoito.
Suomessa on reilut 300 000 vammaista, mutta ei ole tarkkaan selvitetty, kuinka suuri osa heistä tarvitsee henkilökohtaista avustajaa. Haj-projektin on määrä tehdä siitäkin selkoa, samoin kuin kartoittaa, miten eri puolilla Suomea vammaispalvelulain mukaiset avustajapalvelut toteutuvat.
Monessa kunnassa avustajapalvelut oli järjestetty aikaisemmin hyvin, mutta viime vuonna kumottiin päätöksiä henkilökohtaisista avustajista ja pyrittiin korvaamaan ne kotipalvelulla. "Sillä tavalla romutetaan vammaisen yksilöllistä elämänlaatua, joka tulisi kunnan kustantaa. Nyt tarvitaan täysipainoinen kehittelevä työ, jossa kunnat saadaan yhtenäisille linjoille vammaispalvelujen toteuttamisessa", Marjo Heinonen korostaa.
Avustajista pulaa
Haj-projektin selvityksillä yritetään vaikuttaa vammaispalvelu- ja kehitysvammalain sisältöön. Ne on tarkoitus yhdistää ja niiden sisältöä uudistaa nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti.
"Ihmiset tietävät avustusjärjestelmästä, vammaispalvelulaista ja sen soveltamisesta aivan liian vähän. Sosiaalityöntekijätkin kunnissa myöntävät, että he eivät tunne niitä riittävästi. Tietyt määritelmät ovat liian vaikeita jotta niitä osattaisiin soveltaa, samoin määrärahat vammaispalveluihin ovat liian niukat", Heinonen arvioi.
Kynnys ry:n Pohjois-Suomen aluesihteeri Marjut Korjola sanoo myös, että Pohjois-Suomen eri kunnissa avustajapalvelut on järjestetty hyvin eri tavoin. Kuntien köyhyydestä tai pienuudesta ei löydy selittävää tekijää.
"Saman kunnan sisälläkin saattaa olla eroja. Jossakin kunnassa joku asiakas voi saada hyvin avustajatunteja, toinen ei välttämättä saa. Se riippuu monesta asiasta: miten asiakkaan tarve on kartoitettu, kuka on kartoittanut, onko asiakas saanut olla itse siinä mukana ja onko palvelusuunnitelmat tehty hyvin", Korjola sanoo.
Asiakas saa hyvin avustajia silloin kun henkilökohtainen avustajajärjestelmä on osa vaikeavammaisen palveluasumista. Silloin kun asiakas saa harkinnanvaraista taloudellista tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, tuntimäärät ovat yleensä hyvin minimaalisia ja riittämättömiä.
Korjola näkee yhdeksi ongelmaksi, että avustajien tuntimäärät ovat pieniä. Koska palkat ovat lisäksi pienet ja työedut huonot, työhönsä sitoutuvia avustajia ei ole riittävästi saatavilla.