Yliopisto tunnetaan tutkintokoulutuksesta ja tutkimuksesta. Pääsykokeet ja sisään pääsemisen vaikeus tai helppous ovat jokavuotinen keskusteluaihe. Lukuvuosien alkaminen ja loppuminen näkyvät opiskelijoiden kautta kaupunkikuvassa. Mielikuvat yliopistoista muodostuvat tutkinto-ohjelmaopiskelijoiden mukaan, mutta yliopisto on kuitenkin paljon avoimempi opiskelupaikka. Se tarjoaa opintoja kaikille, eikä sulkeudu kesäksi.
Hoitaessaan lakisääteisiä tehtäviään yliopiston tulee edistää elinikäistä oppimista. Sen näkökulmasta hyvin tärkeä toimija on avoin yliopisto, joka tarjoaa yliopisto-opintoja kaikille. Avoin yliopisto järjestää opetuksen yhteistyössä tiedekuntien kanssa, mikä takaa sen, että opetus vastaa tavoitteiltaan ja laadultaan tutkinto-opiskelijoille annettavaa opetusta. Vastuu opetuksen tasosta, suorituksista ja todistuksista kuuluu aina yliopistolle.
Avoimia yliopisto-opintoja riittävästi suorittaneet voivat myös pyrkiä tiedekunnan opiskelijoiksi omassa erityisvalinnassaan. Aloituspaikoista osa on varattu avoimen yliopiston kiintiössä hakeville ja valinta tapahtuu ilman pääsykoetta.
Avoin yliopisto ei ole itsenäinen yliopisto, kuten Ison-Britannian Open University, vaan osa yliopistolaitoksemme opintojärjestelmää. Suomen avoimen yliopiston juuret ovat 1800-luvun kansansivistystyössä. Yliopistosivistyksen levittäminen yliopiston ulkopuolelle pohjautui ajatukseen, että mahdollisuudet yliopistollisiin opintoihin tulisi olla tarjolla kaikille läpi elämän. Nykyisin lähes kaikki Suomen yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta. Suomen avoimelle yliopisto-opetukselle on ominaista yhteistyö aikuiskoulutusoppilaitosten, kuten kesäyliopistojen, kanssa.
Kesäyliopistot ovat olleet avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajana tärkeä toimija alusta asti. Avoin yliopisto-opetus käynnistyi kesäyliopistoissa jo 1900-luvun alkupuolella. Jyväskylässä ja Turussa ennen toista maailmansotaa toimineet kesäyliopistot toteuttivat opetusta ensimmäistä kertaa avoimuuden periaatteella: kaikki halukkaat pohjakoulutuksesta riippumatta saivat osallistua. 1950- ja 1960-luvuilla kesäyliopistojen määrä moninkertaistui. Laajenemiseen johtivat halu koulutuserojen tasoittamiseen, maakuntien kehittämispyrkimykset sekä yliopistojen kesälukukauden puuttuminen.
Vuonna 2015 Suomen yliopistoissa avoimen yliopiston opintoihin osallistui noin 80 000 ihmistä. Avoimia yliopisto-opintoja on yhteistyöverkoston ansiosta tarjolla yli sadalla paikkakunnalla ympäri Suomen. Opetusta järjestetään lähes kaikilla koulutusaloilla etä-, ilta ja viikonloppuopintoina, jolloin opiskelu- tai työelämässä olevien on mahdollista osallistua opetukseen.
Oulun yliopistossa avoimen yliopiston kautta suoritettiin vuonna 2015 noin 17 000 opintopistettä. Jos määrää verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan sujuvan opiskelun tavoitearvoon 55 opintopistettä vuodessa, tuo määrä vastaa runsasta kolmea sataa aktiivista opiskelijaa. 70–80 prosenttia opiskelijoista on naisia.
Oulussa avoimen yliopiston opetusta annetaan yliopiston lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa, joka on yksi Suomen suurimmista. Kesäyliopisto tarjoaa opintoja ympäri vuoden, mutta erityisesti kesällä yliopisto-opintojen tarjonta täydentää yliopiston vähentynyttä tarjontaa. Lukukausienkin aikana Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto on yliopiston tärkeä kumppani, joka muun muassa täydentää yliopiston kieliopintoja harvinaisemmilla kielillä. Kesäyliopistossa voi opiskella esimerkiksi arabiaa, kiinaa, japania, italiaa, portugalia tai koreaa.
Pohjois-pohjanmaan kesäyliopistossa toimii ikäihmisten yliopisto, joka tarjoaa oppimisen iloa seniori-ikäisille. Se on tietoa etsivien, yhteiskunnan, yhteisön ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneiden ikääntyvien kohtaamispaikka. Ikääntyvien yliopistotoiminnan lähtökohta aiheiden valinnassa ja toiminnassa on tieteellisyys.
Yliopisto lisää avointa yliopistoa kehittämällä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Avoin yliopisto antaa mahdollisuuden suorittaa opintoja, jotka voidaan lukea osaksi yliopistotutkintoa. Avoimen yliopiston kautta työelämässä olevat pystyvät päivittämään, syventämään ja laajentamaan osaamistaan. Avoin yliopisto tarjoaa reitin hakeutua opiskelijaksi yliopistoon niille, joille pääsykoereitti ei sovellu. Myös turvapaikanhakijoille pystytään tarjoamaan opintoja ilman tutkinto-ohjelmiin pääsyn edellyttämää byrokratiaa.
Vaikka digitalisoituminen luo opintomahdollisuuksia kauempanakin yliopistopaikkakunnista, läsnäolo paikkakunnalla parantaa opiskelukokemusta ja -tuloksia. Oulun yliopisto toimii Linnanmaan ja Kontinkankaan pääkampuksien lisäksi Nivalassa, Kajaanissa, Kokkolassa ja Sodankylässä. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistolla on toimintaa Oulussa, Kuusamossa, Pyhäjärvi-Haapajärvi alueella, Raahessa sekä Ylivieskassa. Oulun yliopiston ja Pohjoispohjanmaan Kesäyliopiston yhteistyö toimii hyvin.
Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston rehtori.