Pääkirjoitus

Avoin kun­nal­li­nen tu­ki­huo­mat­ta­vas­ti rei­lum­paa

Kuntaliitto haluaa nostaa keskusteluun puolueiden paikallistason rahoituksen.

Kuntaliitto haluaa nostaa keskusteluun puolueiden paikallistason rahoituksen. Suomessa on käytössä malli, jossa kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat maksavat kokouspalkkioistaan omalle puolueelleen niin sanottua puolueveroa, viralliselta nimeltään luottamushenkilömaksua.

Mallista on tullut puolueille epävirallinen rahoituskanava, sillä kunta vähentää automaattisesti luottamushenkilön palkkiosta sovitun prosenttiosuuden ja tilittää sen puolueiden paikallisosastoille.

Kuntaliiton avauksen taustalla on aivan oikeutettu näkemys avoimemmasta ja suoremmasta kuntarahoituksesta puolueille. Liitto ei kannanotossaan kiistä, etteivätkö paikallisosastot olisi oikeutettuja valtuuston voimasuhteiden mukaisesti maksettavaan tukeen. Puolueryhmittymät ja niiden luottamushenkilötyö ovat kunnallisen demokratian ydin.

Epävirallinen veroluonteinen maksu ei sovi kuitenkaan avoimeen yhteiskuntaan.



Nykyinen tapa on johtanut käytännössä siihen, että oikeastaan kukaan ei tiedä, miten paljon puolueisiin virtaa kuntarahaa. On arveltu, että palkkioista peritty vero vaihtelee puolueittain 15–30 prosentin välillä. Ilmeisesti summat ovat merkittäviä. Niin voi päätellä ainakin siitä, että eduskuntapuolueiden puoluesihteerit eivät halua lopettaa kunnallista puolueveroa.

Epävirallinen kunnallinen puoluetuki kustannetaan veronmaksajien rahoilla. Kuntalaisilla on oikeus tietää, mihin heidän verovarojaan käytetään.

Kuntaliitto on korostanut, että Suomi voisi järjestää paikallisrahoituksen samalla tavalla kuin Pohjoismaat. Niissä kunta maksaa tuen puolueelle kuntavaalimenestyksen perusteella.