Oululainen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) jakoi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot maanantaina. Tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti Helsingin ulkopuolella, Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa ja sen kaupungintalon juhlasalissa.
Yksi seitsemästä palkituista oli saamelaisten totuus- ja sovintokomissio. Palkintoperusteissa sen työtä kuvataan tiedonjulkistamiseksi arvokkaimmillaan. Komission sanotaan tuoneen näkyväksi vaikeat ja tuskaa aiheuttaneet saamelaisten kokemukset.
Saamelaisten historian perusteellinen selvitystyö käy esimerkiksi siitä, miten oikeudenmukainen yhteiskunta kykenee käsittelemään menneisyyden kivuliaita vaiheita. Tällöin vain avoin, rehellinen ja faktoihin perustuva tieto luo mahdollisuuden yhteisön eheytymiselle.
Merkityksellisen tiedon julkisuus on demokratian elinehto. Julkisuus ei silti ole itsestäänselvyys kansanvaltaisissa ja avoimissa yhteiskunnissakaan, kuten Suomessa. Aika ajoin ilmenee tapauksia, joissa viranomainen peittelee asioita tai ei ainakaan kerro oma-aloitteisesti tietoja, joista kansalaisten kuuluisi olla perillä.
Tällä hetkellä avoimuutta rajoitetaan turvallisuuden nimissä. Kansallisesta turvallisuudesta on syytä huolehtia ja tiedustelutietoa on tarvittaessa perusteltua salata. Viime aikojen esimerkit kuitenkin lisäävät vaikutelmaa siitä, että valtionjohto haluaa enemminkin vaieta kuin jakaa tietoa. Sitä paitsi sotilastiedustelu voi välillä erehtyä, mistä sotahistoriasta tiedetään useita esimerkkejä.
Hallitusta arvosteltiin puutteellisesta tiedottamisesta toukokuun puolivälissä, jolloin Uuttamaata varoitettiin drooniuhasta. Kansanedustajat tai edes ulkoasiainvaliokunta ei tiennyt mihin uhka perustui. Eduskunta on Suomen korkein valtioelin ja sille kuuluu poikkeuksellisen laaja oikeus tiedonsaantiin.
Helsingin Sanomat paljasti, että drooniuhka aiheutui Ukrainan tekemästä virheestä. Presidentti, pääministeri tai puolustusministeri eivät suostuneet kommentoimaan tietoa. Puolustusvoimat oli kertonut droonien lähestyneen Suomea Venäjän suunnasta, mikä loi kansalaisille kuvan, että drooniuhka johtui Venäjän vastatoimista Ukrainan drooni-iskuihin.
Pelastustiedottamista Suomessa aiotaan muuttaa niin, että avoimuus onnettomuustilanteissa vähenisi. Sisäministeriö vetoaa tiukennuksessa usein toistettuun "turvallisuusympäristön muutokseen". Tiedottamisen muutos lakkauttaisi pelastuslaitosten automaattisen hälytystiedon välityksen.
Päätoimittajien yhdistyksen kannanoton mukaan muutos pelastustiedottamisessa loisi tiedon tyhjiön, joka täyttyisi nopeasti sosiaalisen median villeillä huhuilla, spekulaatioilla ja tahallisella disinformaatiolla. Kuten päätoimittajat muistuttavat, suomalaisten turvallisuutta edistää parhaiten luottamus ja avoimuus, ei salailun kulttuuri.
Uudenlaisella turvallisuusympäristöllä hallitus perustelee myös siviilitiedustelulain muuttamista. Esitykseen sisältyy valtionjohdon sekä suojelupoliisin asiakirjojen salassapitoaikojen pidennyksiä. Tämä vaikeuttaisi lähihistoriamme avointa läpivalaisua, mikä oli olennaista esimerkiksi saamelaiskomission työssä.