"Taas naapurin lapset mekkaloivat ja koira haukkuu." " Keksiipä perheen neropatti-isä käynnistää poran keskellä kauneinta sunnuntaipäivää." Nämä tilanteet saattavat helposti ärsyttää ulkopuolisia ja voivat johtaa siihen, että naapuria pystyy korkeintaan mulkaisemaan tähän porraskäytävässä. Vastapuoli saattaa ihmetellä, missä vika.
"Meidän näkökulmastamme tyypillinen tilanne on se, että kaksi naapurusta alkaa lähetellä toinen toisistaan mitä kummallisimpia valituksia. Pahimmillaan kierrettä voi jatkua pitkäänkin", Sivakka-yhtymä Oy:n johtava isännöitsijä Jouni Hautamäki sanoo.
On syntynyt krooninen ongelma, joka on laukaistava. Useimmiten kahnaus on alkanut suhteellisen vähäisestä asiasta, joka on vähitellen paisunut kuin pullataikina.
Osan ongelmista ihmiset pystyvät hoitamaan itse, mutta kyseessä on kaksipiippuinen juttu. Jotkut eivät halua sanoa asiaansa naapurille suoraan, jotta voi tervehtiä tätä jatkossakin. Sen takia he ottavat mieluummin isännöitsijään yhteyttä.
Kun isännöitsijä tarttuu puikkoi-
hin, pystytään asia yleensä hoitamaan. Istutaan riitapukarien kanssa vaikka yhteisen kahvipöydän ääreen.
"On aina parempi, että puhutaan avoimesti ja asia hoidetaan heti, jottei tilanne pääsisi tulehtumaan", Hautamäki painottaa. Kyräilyn sijasta naapurille voi antaa tilaisuuden korjata virheensä, jonka hän ei ehkä ole edes huomannut aiheuttavan harmia.
Yleisesti ottaen suomalaiset eivät marise turhan päiten. Mutta valitus pitää tehdä omalla nimellä ja mieluiten kirjallisesti, sähköpostitse tai kirjeitse. "Jos valitus on nimetön, miettii vastaanottaja helposti, onkohan asia sittenkään noin."
Naapurisopua voi varjella aivan kuten ihmissuhteita aina. Kaikkeen normaaliin elämään kuuluvasta kun voidaan niin halutessa saada riita aikaan. "Lähtökohtaisesti on kaksi asiaa, jolla naapurisopu saadaan rikottua. Ei ajatella naapuria ollenkaan tai ajatellaan häntä liikaa."
Piittaamaton elää kuten lystää. Hän saattaa aloittaa suursiivouksen kello 24, pesee yöllä pyykkiä tai soittelee musiikkia yökaudet.
Toinen tapaus on se, kun jo naapurin vessassa käyntikin raastaa hermoja. "Kultainen keskitie ja kohtuullisuuden käsite tahtovat toisinaan unohtua. Jos elämässä ei ole muuta kuin tarkkailla naapurista kuuluvia ääniä, voi miettiä, pitäisikö omalle elämälle ehkä tehdä jotain."
Kerrostalossa asuminen ei tarkoita sitä, ettei ääniä kuulu lainkaan. Vaikka järjestyssäännöissä sanotaan, että yörauha vallitsee klo. 22-7, niin asiaa ei pidä käsittää väärin. "Jos on vuorotyö, niin haluaa taatusti käydä yöllä kotiin tullessa suihkussa. Wc:ssä on käytävä. Ihmisten on kyettävä elämään normaalia elämää", Hautamäki muistuttaa - järjestyssääntöjen puitteissa tietenkin. Nämä ovat asioita, jotka kerrostalossa asuvan on hyväksyttävä ja hyvä tiedostaa jo ennen muuttoaikeitaan.
Riitelystä ja kahnauksista ei päästä, mutta ongelmatilanteiden hoitamista ja naapurisopua voidaan parantaa.
Monet muistavat vielä talonmiesten kulta-ajan. Talonmies asui yleensä samassa talossa ja hänellä oli myös merkittävä sosiaalinen rooli taloyhteisössä. "Hän oli käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina ja tunsi talon asukkaiden elämäntilanteet hyvin", Hautamäki sanoo. Talonmies puuttui kahnauksiin ja sopikin niitä. Mutta nyky-yhteiskunnassa järjestelmä ei enää kalleutensa takia toimi. Ratkaisun avaimet on löydyttävä muualta.
