Maanantaina Haukiputaan kunnanjohtajaksi valittu Jarmo Ronkainen arvelee pääsevänsä aloittamaan uudessa tehtävässään aikaisintaan syksyllä. Hän odottaa valinnan laillisuuden vahvistumista ennen kuin sanoutuu irti Tyrnävän kunnanjohtajan tehtävistä, joita hän on hoitanut viimeiset viisi vuotta kansanedustaja Tapani Töllin (kesk.) viransijaisena.
Paikka Haukiputaalle tuli auki yllättäen, kun Pasi Vallivaara ilmoitti maaliskuun puolivälissä eroavansa kunnanjohtajan tehtävistä tulehtuneiden henkilösuhteiden takia. Haukipudas on ollut tapetilla viime ajat myös Oulun suuntaan meneillään olevien syvemmän yhteistyön mahdollisuuksien selvittelyn takia. Lisäksi kuntalaiset ovat ottaneet vilkkaasti kantaa Kurtinhaudan kaavoitukseen ja lasten opetuksen järjestelyihin.
Vilkas julkisuus ei Ronkaista pelota.
"En kauan harkinnut. Haukipudas on suuri pohjoissuomalainen kunta Oulun seudulla. Asukkaita on lähes 20 000. Yhteydet ovat hyvät, on joki ja meri. Elinkeinoelämää kunnassa on viety eteenpäin."
"Ei minua pyydetty hakemaan. Tiiviit haastattelut kunnassa hoidettiin tyylikkäästi. Prosessi oli hakijan kannalta hyvä, sillä aikaa kului vain reilu kuukausi", Ronkainen kehuu tulevan työnantajansa Haukiputaan kunnanhallitusta ja valtuustoa.
Muutosten aikaa
Jarmo Ronkainen tietää kunnallishallinnon olevan muutoksessa. Haukiputaan hallintokulttuurin hän arvioi olevan hieman erilainen kuin aiemmin johtamissaan kunnissa. Yhden valtapuolueen keskustan sijaan kunnasta löytyy kolme suurempaa ja kaksi pienempää poliittista ryhmää.
"Uusi tilanne ei huoleta. Kunnan johtaminen missään ei ole enää helppoa. Asioista on kyettävä keskustelemaan avoimesti. Itselläni ei ole ollut ongelmia erilaisten poliittisten näkemysten kanssa. Ihmisten arvoja pitää kunnioittaa. Virkamies ei ole poliitikko. Virkamies valmistelee, poliitikko päättää."
Ronkainen luottaa Haukiputaan henkilöstöongelmien ratkeavan hyvän, avoimen ja johdonmukaisen hallintotavan avulla.
"Kunnanjohtajalle kuuluu selkeä johtajuus. Haukiputaalla on muutosjohtajan rooli. Kunnassa on sopeutettu taloutta, joka on vahvistumassa, mutta haastetta riittää."
Ronkainen pitää hyvänä, että haukiputaalaiset vaikuttavat asioihinsa kansalaistoiminnan kautta.
"Haukipudas on tässä mielessä harvinainen kunta Pohjois-Suomessa. Se tuo oman lisänsä asioiden hoitoon. On hienoa, että kunnassa pyritään asialliseen ja rakentavaan keskusteluun."
Selvitykset ensin
Jarmo Ronkainen haluaa tutustua Haukiputaan ja Oulun kesken käytävien syventävien yhteistyön neuvottelujen tuloksiin ennen kuin ryhtyy lausumaan kuntaliitoksen puolesta tai vastaan.
"Valtuustot tekevät päätökset maaliskuussa 2009. Kootaan tulokset ensin yhteen joskus loppuvuodesta. En näe vaarana yhdistymistä enkä sitä, että Haukipudas jatkaisi nykyisellään. Varmasti voi olla perustellusti kumpaa mieltä tahansa eikä kukaan ole varmuudella oikeassa."
Ronkainen korostaa enemmänkin Oulun seudun yhtenäisyyttä talousalueena kuin yhtenä hallintoalueena.
"Tulevaisuudessa kaupunkiseutujen merkitys vain kasvaa, kun suurin osa väestöstä hakeutuu niihin."
Joka tapauksessa mahdollinen Oulun ja Haukiputaan syvempi yhteistyö, mitä se sitten onkaan, on Ronkaisen mielestä vuosien haasteellinen prosessi.
"Vaikka Tyrnävän ja Temmeksen kuntaliitos on onnistunut, niin aina silloin tällöin Temmeksen suunnasta tulee tyytymättömyyden ilmaisuja palveluihin nähden."