Mielenterveystyötä tehdään Oulussa tulevaisuudessa uusin keinoin. Kaupungin tuore mielenterveystyön kokonaissuunnitelma sisältää ison joukon muutosehdotuksia. Sosiaali- ja terveyslautakunta on jo hyväksynyt Mielenteko-suunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi.
Suunnitelmassa korostetaan lapsi- ja nuorisotyötä. Mielenterveys- ja vammaispalvelutyön johtajan, ylilääkäri Mikko Naaralan mukaan painotus on tietoinen.
"Haluamme korostaa ennaltaehkäisevää työtä, jottei korjaavaa työtä tarvitse kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua tehdä yhtä paljon."
Suunnitelmassa esitetään muun muassa liikkuvan työryhmän perustamista lasten kriisitilanteita varten. Naarala vertaa kriisiryhmää palokuntaan, joka saapuu pikaisesti paikalle tilanteen vaatiessa.
Kriisiryhmä voisi ohjata avun tarvitsijan eteenpäin, esimerkiksi perhekuntoutus- ja arviointiyksikköön, jota niin ikään suunnitelmassa esitetään.
Laitospaikkoja
ei lisätä
Mielenterveystyön uusia toimintatapoja suunnitellut osastonhoitaja Inka Nenonen kuvailee yksikköä uudeksi hoitoportaaksi, joka voi joissakin tapauksissa korvata laitoshoidon.
"Se olisi puolilaitosmainen yksikkö, johon perhe voitaisiin ottaa asioiden selvittelyjaksolle", Nenonen kaavailee.
Lasten ja nuorten parissa työskenteleville suunnitellaan koulutusta perhe- ja verkostotyöhön ja moniammatilliseen työhön. Lapsiperheiden selviytymistä aiotaan tukea myös kotipalveluilla.
Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa on kaksikymmentä toimenpide-ehdotusta. Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2008 sosiaali- ja terveystoimessa työskentelisi 40 verkostotyöhön koulutettua työntekijää.
Suunnitelma ei ole toivomuslista, eikä siinä vaadita lisää rahaa mielenterveystyön tekemiseen. Liikenevät resurssit aiotaan suunnata avohoitopalveluihin, verkostotyöhön ja mielenterveyttä tukevaan yhteistyöhön. Psykiatrisia laitospaikkoja ei aiota lisätä.
Pyrkimyksenä on, että ihmisiä hoidettaisiin laitosten sijasta heidän omissa kodeissaan.
Koska resurssien ei odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa ainakaan merkittävästi, pyritään työ tekemään uudella tavalla nykyisin voimavaroin.
Mikko Naaralan mielestä tärkein ehdotus on pyrkimys ylittää yksiköiden ja toimenkuvien rajoja. Tulevaisuudessa kaikki sosiaali- ja terveystoimen yksiköt ottavat osaa mielenterveystyöhön.
Ajatuksena on, että ihminen saa apua ja neuvontaa missä tahansa yksikössä vieraillessaan.
"Yhdeltä luukulta saisi koko palvelupaketin", Naarala kuvailee tavoitetta.
Suunnitelma on ehtinyt jo herättää vastustusta. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat pelänneet, että heidän kontolleen kaadetaan vain lisää töitä, kun työtahti nykyäänkin on tiukka.
Osastonhoitaja Inka Nenonen haluaa rauhoittaa ensireaktioita. "Uskon, että työntekijöiden kuorma kevenee, kun sitä voidaan jakaa", hän sanoo.
"Tässä opetellaan kulttuuria, että voi kilauttaa kaverille, kun tarvitsee apua."
Muutokset
vievät aikansa
Nenonen sanoo, että uusien toimintatapojen omaksuminen vie aikansa isossa organisaatiossa. Sosiaali- ja terveystoimi työllistää Oulussa lähes 4 000 ihmistä.
Kevyempiä hoitomuotoja korostava ehdotuspaketti herättää helposti epäilyksen mielenterveyspalvelujen huonontamisesta.
Naarala ja Nenonen vakuuttavat, etteivät toimenpide-ehdotukset asiakkaan asemaa heikennä.
"Asiakkaille muutokset näkyvät niin, että he saavat parempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua", Nenonen ennustaa.