Metsien hakkuut ovat nyt perusteellisesti jäissä, mutta keskustelu metsien parhaasta kasvatustavasta jatkuu.
Suomessa toimii Innofor Oy -niminen metsäpalveluyritys, joka ilmeisesti ensimmäisenä yrityksenä toimii kiistellyn erirakenteisen metsän kasvatuksen eli jatkuvan metsänkasvatuksen periaatteita painottamalla.
Innoforin pääkonttori on Kangasalla ja yritys toimii kuudella paikkakunnalla. Pohjoisin metsäneuvojan toimipiste on Kärsämäellä.
Innoforin toimitusjohtaja Erno Lehto sanoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita jatkuvasta kasvatuksesta. "Halutaan säästää maisemaa ja samalla saada metsästä mahdollisimman hyvä tuotto sen raamin puitteissa, mikä kullakin on", Lehto sanoo.
Innoforilla on tarkoitus laajentaa toimintaansa. Myös Lapista on Lehdon mukaan tullut kyselyjä. "Etenemme pala kerrallaan. Jos puu liikkuisi, meilläkin olisi paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaamme."
Vuosien varrella on kauhisteltu suuria avohakkuita, mutta puheet ovat monesti väistyneet, kun avohakkuuaukeat ovat taas alkaneet kasvaa metsää ja ruma maisema on peittynyt. Osa metsänomistajista kuitenkin vieroksuu tiukasti avohakkuita.
Pohjoisessakin mahdollisuuksia
Lehdon mielestä jatkuva kasvatus periaatteessa voi toimia kaikkialla, myös pohjoisessa. "Esimerkiksi Kärsämäen seudulla on tähän hyvinkin soveltuvia maita. Tiettyjä reunaehtoja kuitenkin on, kaikkialla se ei kannata."
Jos metsässä on varvikkoa tai paksu humuskerros eli kuntta, uutta puustoa ei synny nopeasti ilman maanpinnan muokkausta.
Jatkuva kasvatus keskittyy tukin kasvatukseen. Lehdon mielestä ei voi oikopäätä sanoa, onko avohakkuu vai jatkuva kasvatus kannattavampi toimenpide. Hänen mukaansa jatkuva kasvatus on taloudellisessakin mielessä kilpailukykyinen vaihtoehto tehometsätaloudelle.
Asiakkaan toiveet ja metsän tilanne vaikuttavat hakkuiden toteutustapaan. Joissakin tapauksissa avohakkuu voi olla ainoa järkevä toimenpide.
"Jos sinulla on satavuotias kuusikko ilman alikasvustoa ja tarvitset rahaa, taloudellisin vaihtoehto on hakata kuusikko pois ja tehdä uusi taimikko."
Lehto huomauttaa, että metsän jatkuvaa kasvatusta ei ole juuri tehty viime 50 vuoteen. Voi olla kuusikoita tai männiköitä, joissa ei yksinkertaisesti ole alikasvustoa, mitä säästää. "Silloin tehdään joko avohakkuu tai sovelletaan pienaukottamista tai poimintahakkuita, joilla pyritään saamaan taimettumista käyntiin."
Jotkut metsänomistajat ovat vaatineet ja myös saaneet sen nykyorganisaatioiltakin, että alikasvustoa on säästetty, Lehto toteaa.
Lehdon mukaan Innofor ei halua profiloitua esimerkiksi ympäristökysymyksiä miettivien kaupunkilaismetsänomistajien asialle.
"Toki he ovat yksi osa meidän asiakkaistamme, mutta toinen osa on hyvin taloudellisesti ajattelevat ihmiset. Jos taimiaines saadaan ilmaiseksi ja tehdään tukkivoittoista puustoa, metsätalous voidaan hyvin saada plussalle", Lehto miettii.
"Laadukkaasta puusta jalostettua tavaraa"
Perinteisen metsäteollisuuden tilanne Suomessa näyttää nyt huomattavasti epävarmemmalta kuin aikaisemmin. Uusia sellu- ja paperitehtaita ei näyttäisi olevan tulossa ja entisetkin harventuvat.
Jatkuva metsänkasvatus voisi olla Erno Lehdon mielestä kansantaloudenkin ongelmien kannalta yksi osa ratkaisua.
Lisäämällä satsausta laadukkaaseen tukkipuuhun ja puuteollisuuteen päästäisiin vahvemmin kiinni toisen asteen puujalosteisiin, kuten pöytiin ja huonekaluihin. Niiden tuotteiden jalostusarvo viennissä on Lehdon mukaan kymmenkertainen verrattuna kemiallisen metsäteollisuuden tuotteisiin.
"Ja mekaaninen puunjalostus on työvoimavaltaisempikin sektori kuin kemiallinen puunjalostusteollisuus ", Lehto sanoo.