Avoliitto ja avioliitto eivät ole vain tunneasioita, sillä niillä on tuntuvia vaikutuksia puolisoiden raha-asioihin. Oululainen asianajaja Anni Urpelainen kehottaa yhdessä asuvia pariskuntia miettimään ja tiedostamaan varallisuusvaikutukset hyvissä ajoin.
"Ei pidä vain ajautua yhteen ja tuudittautua siihen, että kaikki menee hyvin. Elämässä kaikki on mahdollista. Viimeistään siinä vaiheessa, kun omaisuutta alkaa kertyä, pitää pystyä ajattelemaan myös pahan päivän varalle. Jäänkö puille paljaille tai kuka minut perii?"
Esimerkiksi avoliitto voi vaikuttaa huolettomalta yhteiselämän muodolta ilman lopullisia sitoumuksia. Usein avoliitto solmitaan ilman sen syvällisempää taloudellista harkintaa: toisiaan rakastavat ihmiset vain muuttavat saman katon alle.
Urpelaisen mukaan avoliitto ei ole ollenkaan niin yksinkertainen asia kuin yleensä ajatellaan. Ongelmat ilmaantuvat useimmiten eron yhteydessä, kun avoparille on kertynyt sellaista yhteistä omaisuutta, joka ei ole kummankaan nimissä.
"Avoliitossa niin sanottu nimiperiaate ratkaisee. Tavaran omistaa se, jonka nimissä se on. Jos mitään dokumenttia omistusoikeudesta ei ole, eroavilla pareilla saattaa olla hyvinkin erilainen käsitys siitä, kumpi omistaa arvokkaan kodin elektroniikan tai lahjaksi saadut arvoesineet. Silloin omistuksen selvittely voi olla riitaisaa ja hankalaa."
Toisinaan asiakirja on olemassa, mutta nimi paperissa ei vastaa todellisuutta. Esimerkiksi yhteinen asunto ja asuntolaina ovat vain toisen nimissä, vaikka toinen avopuolisoista on omalta osaltaan osallistunut lainan lyhentämiseen. Erotilanteessa paperilla asunnon omistava puoliso on vahvemmilla.
"On tärkeää, että asiat ovat todellisuudessa niin kuin ne ulospäin näyttävät. Jos jotain yhdessä omistetaan, kauppakirjassa on oltava molempien nimet."
Urpelaisen mukaan avoparien kannattaa pitää ajantasaista luetteloa vähänkään arvokkaamman tavaran omistuksesta. Luettelon voi laatia vapaamuotoisesti, kunhan se on molempien osapuolien ja kahden todistajan allekirjoittama.
"Luettelo voi olla suureksi avuksi myös toisen kuoleman varalta. Eloon jääneen avopuolison kannalta voi olla nöyryyttävää kiistellä vainajan omaisten kanssa esimerkiksi taulujen tai pianon omistusoikeudesta."
Avopuolisoon eivät päde perintökaaren säännökset lesken oikeuksista. Perintöoikeudessa avopuoliso rinnastuu ulkopuoliseen henkilöön, joka voi saada perintöä vain testamentin perusteella. Jos yhteisiä lapsia ei ole, avopuoliso maksaa perinnöstään kaikista suurinta eli kolminkertaista perintöveroa. Mikäli testamenttia ei ole tehty, lapsettoman avopuolison perivät tämän sukulaiset.
"Jos kyse on uusperheen muodostaneista avopuolisoista, joilla on omia ja yhteisiä lapsia, kuvio voi mennä hyvinkin monimutkaiseksi. Kerran eräs pari katsoi helpoimmaksi ratkaisuksi mennä maistraatissa naimisiin", Urpelainen sanoo.
Avioliittolaki määrittelee selkeästi aviopuolisoiden varallisuuden jakoa kuoleman tai avioeron varalta.
"Professori Eva Gottberg on luonnehtinut avioliittoa taloudelliseksi sopimukseksi, johon kuuluu kuuden kuukauden irtisanomisaika. Ei se oikeastaan ole sen kummempi asia", Urpelainen toteaa.
Avioliiton aikana puolisoiden varat ja velat ovat heidän omiaan. Avioeron tai toisen kuoleman seurauksena omaisuus ositetaan avioliittolain pykälien mukaan. Jos avioehtosopimusta ei ole, kummankin puolison varat lasketaan yhteen ja niistä vähennetään molempien velat. Jäljelle jäävä summa puolitetaan.
"Tässä laki suojelee heikompaa osapuolta. Näin turvataan esimerkiksi kotona lapsia hoitaneen äidin selviämistä eron jälkeen. Toisaalta jos kumpikin tienaa saman verran ja asunto omistetaan yhteisesti, osituksella päästään oikeudenmukaiseen lopputulokseen."
Monet aviopuolisot poistavat tai rajaavat avio-oikeuden avioehtosopimuksella. Tällöin ositusta ei suoriteta olenkaan tai jokin osa omaisuudesta jätetään sen ulkopuolelle. Jos avio-oikeus on poistettu kokonaan, kumpainenkin omistaa omaisuutensa samalla tavalla kuin avoliitossa.
"Silti avioliittoon liittyvät muut etuudet säilyvät. Aviopari välttää esimerkiksi isyyden tunnustamisen, sillä avioliiton aikana syntyneen lapsen huoltajaksi todetaan automaattisesti aviomies. Toisen kuollessa leski saa lesken eläkettä ja hänellä on elinikäinen oikeus asua avioparin yhteisessä kodissa. Tällaisia oikeuksia ei ole avopuolisolla", Urpelainen muistuttaa.