Noin 440 miljoonan valovuoden päähän maasta on syttynyt uusi supernova. Tähtitieteilijöitä ilmiö kiinnostaa, sillä supernova on havainnoinnin kannalta lähellä.
Kun ilmiö havaittiin ensi kerran helmikuun puolivälissä, Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa arvioi, että kyseessä voisi olla epätavallisen lähellä sattunut gammapurkaus.
- Merkit viittaavat siihen, että kyseessä on aivan tavallinen supernova, dosentti Juhani Huovelin Helsingin yliopiston tähtitieteen laitokselta arvioi.
Supernova syntyy, kun valtava, massaltaan vähintään kymmenen auringon kokoinen tähti luhistuu sen keskuksessa olevan "ydinvoimalan" hiipuessa. Tähden ulkokerrokset räjähtävät valtavalla voimalla ulospäin. Räjähdys voi vaikuttaa kymmenien, jopa satojen valovuosien päässä.
Betelgeuze räjähtää ehkä piankin
Supernova voisi vaarantaa elämän maapallolla, jos se sattuisi kosmisesti ajatellen lähellä. Huovelin kertoo, että noin sadan valovuoden sisällä leimahtavasta supernovasta voisi aiheutua vaaraa, ehkä eniten sen aiheuttaman kosmisen hiukkassäteilyn takia.
- Sellaisia tähtiä, jotka voisivat räjähtää lähivuosimiljoonien aikana supernovaksi, ei ole tällä etäisyydellä. Lähin tähti, josta tulee ehkä piankin supernova, on Orionin tähtikuvion kirkkain tähti Betelgeuze. Se on noin 600 valovuoden etäisyydellä.
Siten uusi supernova on turvallisen välimatkan päässä. 440 miljoonaa valovuotta on kuitenkin riittävän lyhyt matka, jotta se on tähtitieteilijöille hyvin kiinnostava kohde. Supernovia ilmaantuu usein, mutta yleensä ne ovat joko nyt havaittua heikompia tai kauempana.
Gammapurkaus pyyhkisi elämän Linnunradalta
Aluksi uusi supernova vaikutti nykyistäkin suuremmalta paukulta. Suhteellisen lähellä sattunut gammapurkaus olisi ollut melkoinen uutinen. Havaitut gammapurkaukset ovat sattuneet yleensä hyvin kaukana, noin 25 kertaa nyt nähtyä purkausta kauempana.
- Gammapurkaukset ovat arvoituksellisia, koska niiden tarkkaa alkuperää ei tiedetä, Huovelin selittää
Yksi selitys gammapurkauksille on hypernova. Teorian mukaan hypernova voisi syntyä erittäin suuresta, yli 40-kertaa auringon kokoisesta tähdestä. Kun valtava tähti polttaa itsensä loppuun, sen keskus romahtaa suoraan mustaksi aukoksi ja muu osa tähdestä sinkoutuu avaruuteen.
Samalla kaksi hirvittävän vahvaa gammasäteilypurkausta purkautuu tähden navoilta avaruuteen. Gammapurkaus on supernovaakin nopeampi ja voimakkaampi ilmiö. Huovelin kertoo, että eräiden laskelmien mukaan kotigalaksissamme linnunradalla sattuva gammapurkaus voisi hävittää tieltään elämän koko galaksin mitalta. Linnunradan läpimitta on noin 100 000 valovuotta.
Galaksissamme ei kuitenkaan ole löydetty yhtään todennäköistä hypernovaa.
Uutta supernovaa ei voi pitkän välimatkan vuoksi havaita paljaalla silmällä yötaivaalta, vaikka se säteileekin, kuin kokonaisen galaksin tähdet yhteensä.
Supernova on loistanut kirkkaimmillaan 16 magnitudin voimalla, joten sen voi havaita 16-tuumaisella tähtikaukoputkella. Huovelin arvioi supernovan saavuttaneen maksimikirkkautensa, josta se vähitellen hiipuu lähiviikkoina ja -kuukausina.