Lukemisen oppiminen avaa aivan uudet maailmat lapsille myös nykyään, tietokoneiden aikana. Koulukirjastot ovat aina olleet suomalaislapsille vankka tukiporras lukutaidon tiellä. Kempeleen Ylikylän koululla asia on oivallettu ja kehitetty kirjastoa lasten ehdoilla. Hyvin on kehitettykin, arvioi Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry luokitellessaan Ylikylän koulukirjaston lajissaan maan kolmen parhaimman joukkoon. Se merkitsi Ylikylälle muhkeaa 15 000 euron palkintopottia.
Jos tällaista palkintoa haluaa jostakin kritisoida, niin voisi ehkä tehdä siksi, että entuudestaan vankan varaston omaava kirjasto vain pulskistuu entisestään. Tässä tapauksessa kateuden aihetta ei kuitenkaan pitäisi olla. Jakaantuuhan palkintosumma kaikkiaan kolmen kohteen kesken: se menee Ylikylän ohella Honkasen ja Puukoulun kirjastopisteelle. Ne kaikki saavat lisää lainattavaa.
Oppilaiden huomioiminen on merkittävä peruste palkinnolle, vaikka ensisijaiseksi kriteeriksi mainitaankin koulun vetovoimaisuuden lisääminen. Onpa lukevien nuorten kansalaisten tuleva elämänura mikä tahansa, oman kielen vahva taito on välttämätön. Ellei sitä opi, on vaikea hahmottaa myöskään vieraan kielen sanojen merkityksiä. On lisäksi tärkeää, että lapsen mielikuvitus saa ilmaa alleen kirjoihin uppouduttaessa. Luovuus vahvistuu, kun sanavarasto kehittyy.
Valitettavan moni kunta on säästöjä etsittäessä höylännyt myös koulukirjastojen määrärahoja. Samalla on viety viipale koulukkaiden menestymisen edellytyksistä. Kopioston palkinnon on syytä havahduttaa kuntien päättäjiä muistamaan, että satukirjatkaan eivät ole höpötystä, vaan lapsille luontevia oppimisvälineitä.