Ava­ras­ti ajat­te­le­via ihmisiä

"Me olemme aivan tavallisia ihmisiä", mies sanoo ja katsoo painokkaasti silmiin.

Herättäjäjuhlien risti toimii eksyneiden kohtaamispaikkana. Pääsihteeri Jukka Harvala kaipaa ristin juurella, Ylivieskan avoimen taivaan alla muun muassa tuoretta näkökulmaa tulevaisuuteen.
Herättäjäjuhlien risti toimii eksyneiden kohtaamispaikkana. Pääsihteeri Jukka Harvala kaipaa ristin juurella, Ylivieskan avoimen taivaan alla muun muassa tuoretta näkökulmaa tulevaisuuteen.

"Me olemme aivan tavallisia ihmisiä", mies sanoo ja katsoo painokkaasti silmiin.

Mies on Jukka Harvala, Ylivieskan herättäjäjuhlien pääsihteeri. Hän tarkoittaa juhlien järjestäjiä, mutta samalla - ainakin rivien välissä - myös heränneitä eli körttiläisiä.

Samanhenkiset ihmiset kokoontuvat jo 113. kertaa juhlateeman alle. Menneisyys on rikkaus ja historia vahvuus, mutta silti Harvala pyytää ihmisiä luotaamaan tulevaisuuteen.

"On aina kysyttävä, mitä menneestä voidaan oppia? Olemmeko me Siionin virsiä veisaavat hereillä tässä ajassa? Odotammeko, että muut tekevät ratkaisuja ja näkevät tulevaan? Seurailemmeko kenties muutaman askeleen myöhässä?" Harvala heittää kysymyksiä.

Tämä reipas viisikymppinen Ylivieskan lukion matematiikan ja fysiikan lehtori kaipaa ihmisiltä yhteisöllisyyttä, yhteistyötä. Oman edun ajaminen ja lyhytnäköisyys sekä pinnallisuus tulisi karsia pois.



Omatunto sanelee asiat


Harvalan sanoista huokuu kiinnostus elämään sekä yhteiskuntaan laaja-alaisesti. Häntä luonnehditaan positiiviseksi, elämänmyönteiseksi humoristiksi. Määritelmät sopivat moneen muuhunkin körttiin.

"Körtit ovat hengellisesti ja avarasti ajattelevia ihmisiä", määrittelee Ylivieskan seurakunnan tiedotussihteeri Jussi Leppälä.

Maallisuus ja hengellisyys kulkevat käsi kädessä - jopa niin, että körttiläisyyttään ei moni körtti edes ajattele.

"Uskonnollisuus ei ole prässäävää, eikä herättäjäjuhlilla ole vuosiin kuulunut tuomion sanaa. Körttiläisyys ei aseta rajoja, mitä saa tehdä ja mitä ei, vaan sen määrittelee jokaisen ihmisen omatunto", Leppälä haarukoi.

Samalla, kun körttiläisyyden ulkoisten symbolien - mustanpuhuvien körttipukujen - määrä on vähentynyt, herätysliikkeen kuositkaan eivät kiristä entiseen malliin. "Itse herättäjäjuhlat ovat muuttuneet vain vähän siihen nähden, kuinka liike on avautunut. Julistus ei ole enää kohtikäyvää, paatoksellista vaan enemmän sielunhoidollista", Leppälä näkee.



Lepoa ja rauhaa


Ylivieskassa perustettiin jo vuonna 1892 kustannusosakeyhtiö Herättäjä ja vuonna 1912 sisälähetysseura Herättäjä. Näin sai alkunsa Herättäjä-Yhdistys, jonka syntysijoilla tämänvuotiset körttijuhlat ovat olleet aikaisemmin seitsemän kertaa.

Tavallisen kansan pariin laskeutumisesta huolimatta herättäjäjuhlilla kaikuu hengellinen sanoma edelleen vahvana.

Harvala avaa körttisyliään myös muille uskonnoille, kirkoille ja herätysliikkeille. Aika, jolloin ne olivat keskenään kilpailevia ja toisiaan vastaan taistelevia tahoja, on ohi.

"Niiden tarkoitus on antaa rohkaisua, rauhaa ja eväitä elämään. Taistellaan hyvien asioiden puolesta. Maailman menon ja surkuttelun sijasta pitää keskittyä olemaan ilon ja valon kanavana kaiken haaksirikkoisuuden keskellä", Harvala puntaroi.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä