Oulu-Kemi Enontekiön Pitsusjärven jäälle ilmestyneen aukon arvoitus selviää vasta tarkassa jäätutkimuksessa. Tällä viikolla jäälle ilmestynyt aukko on voinut syntyä meteoriitista tai niin sanotusta ahtojääilmiöstä.
Geofyysikko Johannes Kultima lensi kollegansa Tero Raidan kanssa perjantaina Sodankylän observatoriosta Enontekiölle tutkimaan jääreikää. Hän uskoi etukäteen, että pystyisi selvittämään paikan päältä, oliko kyseessä meteoriitti.
"Tapaus osoittautuikin hankalaksi. Otimme runsaasti jäänäytteitä, joten vasta jäätutkijat voivat ratkaista asian varmasti", Kultima sanoi tutkimusmatkan jälkeen.
Näytteet lähtevät nyt Rovaniemelle jäätutkijoiden syyniin. Kultima arvioi, että lopullinen totuus meteoriitista saadaan aikaisintaan kahdessa viikossa. "Emme pystyneet sulkemaan ahtojääteoriaakaan pois", Kultima sanoi perjantai-iltana. Itse asiassa hän oli valmis uskomaan mieluummin siihen kuin että reikä olisi syntynyt meteoriitista.
Koko Suomessa ei ole aiemmin varmennettu kuin 13 meteoriittia, joten tieteellisestikin nyt ollaan merkittävän saaliin jäljillä. Tuoreeltaan löydetyt meteoriitin kappaleet ovat jo maailmallakin harvinaisuuksia.
Tutkijat lähtivät iltapäivällä toiveikkaina tutkimaan noin kolme metriä kertaa seitsemän metriä suuren reiän arvoitusta. Liikkeelle lähtöön vaikutti joukko taustatietoja, jotka sulkivat pois muun muassa räjäytyksen. Viranomaiset olivat myös käyneet mittaamassa, ettei paikalla ole säteilyä, joten kysymys ei ole todennäköisesti avaruusromustakaan.
Reiän ympärillä oli kuution jäälohkareita sinkoutunut kymmenien metrien päähän. "Se ei ole ihan tavallista. Vaihtoehdoksi jää esimerkiksi meteoriitti tai jonkin muu luonnonilmiö, kuten jäiden väliset sulamisvedet, jotka ovat repineet jään puhki", Kultima sanoi.
Ensimmäisen tiedon Halti-tunturin lähettyvillä sijaitsevan järven kummallisesta reiästä toivat hiihtoturistit, jonka jälkeen asiasta ilmoitettiin poliisille. Kultima sai tutkijanmieltä kutkuttaneen tiedon asiasta torstai-iltana. Hänen mukaansa jutun tekee mielenkiintoiseksi tähtiharrastajien yhdistyksen Ursan meteoriittijaoston jäsenen keskiviikon ja torstain välisenä yönä tekemä havainto tulipallosta suunnilleen samoilla alueilla.
Ursan meteorijaoston vetäjä Marko Toivonen epäilee kuitenkin tulipallon lähteneen lyrideistä. "Lyridien parvi on peräisin komeetasta, jonka kiertorata on erittäin pitkä ja materia aika haurasta."
Lyridit ovat heikko parvi, josta ei lähde läheskään niin paljon meteoreja kuin suurimmista parvista. Geminideistä lähtee yli 100 meteoria tunnissa.
Tulipallot eli bolidit ovat kirkkaita meteoriitteja, joita Suomen taivaalla näkyy vuosittain aika paljon.
"Tällaisia havaintoja tulee jokunen vuodessa", Toivonen sanoo. Nyt Ursa onkin perustamassa omaa tulipallojaostoa.
Vaikka Suomi on täynnä meteoriitteja, niistä ei ole tehty kuin 13 varmennettua löytöä. Suurin osa maapallolle saapuvista meteoriiteista hajoaa ilmakehässä pölyksi ja kappaleina maahan asti pääsevät häviävät helposti maastoon.
"Havaintoja on aika paljon, mutta itse löytöjä vähän. Olen ollut jaoston vetäjä vuodesta 1994 lähtien, enkä ole törmännyt löytöön kertaakaan", Toivonen sanoo. "Olisihan se mahtavaa, jos tällainen löytö sattuisi meikäläisen elinaikaan", Kultima puolestaan huomauttaa.