Ympäristöalan avainsyyttäjät ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi vaikeita ympäristörikosepäilyjä käsiteltäessä. Tiettyihin rikostyyppeihin erikoistuvien avainsyyttäjien toiminta käynnistettiin vuonna 2000, ja viisi paikallista syyttäjää on erikoistunut ympäristöalan avainsyyttäjiksi.
Eri rikostyyppeihin - muun muassa talous- ja huumausainerikoksiin - keskittyviä avainsyyttäjiä on kaikkiaan nelisenkymmentä.
Muutamia ympäristöalan oikeusjuttuja on jo hoidettu päätökseen asti. "Tapaukset ovat yleensä olleet likaamisjuttuja", valtionsyyttäjä Matti Nissinen kertoo.
Nissinen mainitsee edelleen tutkinnassa olevan Ruissalossa tapahtuneen Fortumin öljypäästön ja syyttämättäjättämispäätökseen päättyneen Mondo Minerals Oy:n Sotkamon kaivoksen syanidi-, nikkeli- ja arseenipäästöjä koskeneen tapauksen.
Avainsyyttäjien ympäristöjutut eivät Nissisen mukaan välttämättä ole odotettavissa olevilta rangaistusmääriltään vankeusjuttuja.
"Ne ovat siinä mielessä isoja ja vaikeita, että niissä voi olla paljon materiaalia. Rikosnimike ei ratkaise, vaan asian laatu."
Tietoa ja koulutusta
Nissisen mukaan avainsyyttäjien kouluttamiseen päädyttiin, koska ympäristörikokset ovat tapausten vähälukuisuudesta huolimatta yksi selvästi erottuva, harvoin vastaantuleva mutta hankalaksi koettu erikoisrikosoikeuden ala.
"Nähtiin niin, että lopputulos on parempi, kun on tarvittaessa heittää kehään erikoiskoulutettua väkeä. Yleensähän on niin, että isoissa jutuissa muutkin asianosaiset alkavat olla alansa eksperttejä."
Ympäristöavainsyyttäjien toimipaikat ovat Joensuussa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Mikkelissä. Avainsyyttäjä voi valtakunnansyyttäjän määräyksellä ajaa erikoistumisalansa juttuja oman toimialueensa ulkopuolella.
Avainsyyttäjät voivat myös toimia oman alansa kouluttajina ja tietolähteinä muille syyttäjille. Nissinen mainitsee juuri Etelä-Pohjanmaalta soittaneen syyttäjän metsärikosasiassa.
"Omien juttujen hoitamisen lisäksi syyttäjälaitoksen sisällä keskustellaan jutuista. Kenenkään itsenäisen syyttäjän reviirille menemättä annetaan neuvoja esimerkiksi siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, eikä niinkään siihen, miten asia pitäisi ratkaista."
Pohjois-Suomessa ei ympäristöalan avainsyyttäjiä ole. Vuoden alussa alkaneen yhteistoiminta-aluejärjestelmän mukaan Oulun läänissä toimii yhteystoimintapäällikkönä Kajaanin johtava syyttäjä.
Hänen kauttaan kulkevat pyynnöt, jos avainsyyttäjä halutaan juttuun mukaan.
Yhteistyötä tiivistetään
Valtakunnansyyttäjävirasto tiivistää myös yhteistyötä alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien ympäristöviranomaisten kanssa.
Nissinen kertoo, että viime vuoden aikana lähes kaikkien alueellisten ympäristökeskusten toimialueella järjestettiin vähintään yksi monialainen viranomaistilaisuus, jossa on ollut poliisin, syyttäjien ja valvontaviranomaisten edustajia.
"Niistä on tullut todella hyvää palautetta", Matti Nissinen mainitsee.
Ympäristöavainsyyttäjien kouluttamisesta päätettäessä ei ensisijaisena huolena ollut ympäristörikosten kasvu. Viranomaiskierros viittaa kuitenkin Nissisen mukaan siihen, että valvontaviranomaisten ilmoituskynnys on madaltunut ja näyttää siltä, että tietyntyyppisistä rikkomuksista ilmoituksia tehdään herkemmin.
"Systeemi on valmis vastaanottamaan maltillisen kasvun", valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen lupaa.