"Kun olen yhdessä paikassa, on aika monta paikkaa, missä en ole", Kemin ainoa koulukuraattori Markku Soppela tiivistää tehtäväkenttänsä ongelmia. Työ painottuu aika pitkälle akuutteihin tilanteisiin, samoin kuin kouluterveydenhoitajilla, joita heitäkin on aivan liian vähän Kemissä ja yleensä koko Pohjois-Suomessa.
Oppilashuolto ontuu pohjoisessa. Kuraattorien ja kouluterveydenhoitajien lisäksi muun muassa koulupsykologit ovat harvassa. Tilanne on hyvin kirjava, uuden lastensuojelulain edellyttämät palvelut hoidetaan monella tapaa ja järjestelyt ovat monen hallintokunnan alla. Jotkut pienet kunnat joutuvat hakemaan palvelut rajojensa ulkopuolelta.
Stakes ja Opetushallitus luovuttivat maanantaina opetusministeri Sari Sarkomaalle (kok.) raportin, jossa selviteltiin 1 - 6 -luokkien oppilaiden kouluhyvinvointia, terveyspalveluja, kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja terveystiedon opetusta. Selvityksen perusteella Lapissa oppilashuoltopalvelut rajoittuvat käytännössä kouluterveydenhoitajan työhön. Sarkomaa on huolissaan suurista vaihteluista koulujen välillä.
"Minulla on kaksi isoa koulua hoidettavana. Oppilaita on aivan liikaa", kouluterveydenhoitaja Sari Erhotz Kemistä huokaa.
Oppilaiden terkkariksi kutsuma työntekijä joutuu varsinaisen tehtävänsä lisäksi toimimaan "psykologina ja sosiaalityöntekijänä". Soppela tietää, että myös opettajat ovat joutuneet laajentamaan reviiriään samoille alueille. Oppilaan ja kodin käsiin laukeavat ongelmat ovat useasti moniongelmainen vyyhti, jonka selvittäminen vie aikaa ja voimia.
"Vanhemmilta ja opettajilta tulee viestiä, että terveydenhoitajan pitäisi olla paikalla joka päivä. Koen itsekin, että minua tarvittaisiin enemmän", Erholtz kertoo.
Hän tervehtiikin tyytyväisenä Kemin päätöstä, joka aloittaa elokuun alussa koulupsykologipalvelut. Koulutoimi on havitellut koulupsykologia jo vuosia, mutta Jokelan ampumatapaus pani päättäjiin vauhtia. Koulupsykologin virkoja on Lapissa vain Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä.
"Ongelmat ovat kasvaneet, emmekä ole menossa helpompaan suuntaan. Kouluterveydenhoitajienkin määrä vähenee", Lapin lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari sanoo. Pertti Kokkonen Alhosaaren kollega Oulun läänistä huomauttaa, että koulupsykologin ja koululääkärin palveluiden väheneminen on suuri ongelma pohjoisessa.
Palosammutukselta ei jää juuri aikaa ennaltaehkäisevään työhön. Soppelan kenttätuntuma on myös, että vaikeudet ovat kasvaneet. Luokissa on nykyään enemmän oppilaita, mutta vähemmän aikuisia kuuntelijoita ja tukijoita. Kotien ongelmat heijastuvat kouluille. Suuressa osassa kouluja on onneksi aktiivinen vanhempainyhdistys kodin ja koulun linkkinä.
"Perheet voivat pahoin monesta syystä: Vauhti on liian kova, aikuiset itsekeskeisiä, eikä lapsille ole aikaa. Toisaalta aikuisten omat huolet ja paineet ovat niin isot, ettei voimia riitä enää lapsille", Soppela kuvailee.