Pääkirjoitus

Au­to­ve­ro­tuk­sen vihreät ta­voit­teet haih­tu­vat ilmaan

Autojen ja liikenteen verotus on Suomessa aina ollut valtiolle keskeinen tulonhankintakeino.

Autojen ja liikenteen verotus on Suomessa aina ollut valtiolle keskeinen tulonhankintakeino.

Muutamista viime vuosien verotusmuutoksista huolimatta tämä näkyy meillä edelleen siten, että uudet autot maksavat Suomessa paljon enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Uusien autojen kovien hintojen takia Suomessa ajetaan maanosan vanhimpiin kuuluvilla ajokeilla.

Rekisterissä olevien autojen keski-ikä on yli 12 vuotta. Tällä hetkellä Suomen teillä on edelleen kymmeniätuhansia autoja, joissa ei ole edes katalysaattoria.

Liikenteen ympäristörasitus kevenisi olennaisesti, jos vanhat saastuttavat ajokit vaihtuisivat uusiin.

Poliittiset päättäjät ja valtiovarainministeriön virkamiehet näyttivät jo hetkellisesti sisäistäneen tämän.

Viime huhtikuun alussa voimaan tulleen uudistuksen perusteella vähäpäästöisimpien ajoneuvojen autovero laski.

Nyt voi vain kyynisesti todeta, että suomalaisessa autoverotuskulttuurissa tuo olikin liian hyvää ollakseen totta. Ensi vuoden alussa autovero muuttuu niin, että suhteellisesti rankimmin nousee vähäpäästöisten autojen verotus.

Korotus esimerkiksi sata grammaa hiilidioksidia kilometrillä päästävän auton kohdalla ei ole suuri, runsaat 43 euroa, mutta linjanmuutos on periaatteellisesti kummallinen.

Paljon pahempien päästölähteiden eli esimerkiksi 200 grammaa hiilidioksidia kilometrillä päästävien autojen vero kasvaa vain kymmenisen euroa enemmän.

Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelman juhlava julistus, jonka mukaan ”autokannan uudistumista nopeutetaan tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi” ei näillä päätöksillä etene.