Autoala on tullut uuden haasteen eteen 2000-luvulla autojen tekniikan kehittyessä huimasti. Haukiputaalla teknologiset haasteet on otettu vastaan perustamalla Suomen ensimmäinen autoalan koulutus- ja kehittämiskeskus. OSAO, Car training center kokoaa yhteen 30 yritystä sekä alan aikuis- ja ammattikoulutuksen Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä. Uuden keskuksen avajaisia vietettiin torstaina.
Koko Pohjois-Suomea palvelevan keskuksen taustalla on Oulun seudun autoalan yrityksien ja Oulun seudun kuntayhtymän yhteisprojekti. Se palvelee kolmea koulutusalaa: automaalaus- ja koritekniikkaa, henkilöautotekniikkaa sekä työkone- ja hyötyajoneuvotekniikkaa.
Toisen asteen opetus tapahtuu osittain yhteisytössä Muhoksen ja Kempeleen yksikön kanssa. Myös ammattikorkeakoulun tutkimusta tullaan hyödyntämään. Pari alaan liittyvää insinöörityötä on jo aloitettu.
"Autotekniikan kehitysvauhti edellyttää yrityksiltä ja koulutusorganisaatioilta uudenlaista ajattelutapaa. Tarvitaan työelämän osaajien jatkokouluttautumista. Oppilaitoksen olisi myös saatava lahjakkaita opiskelijoita, jotka pystyvät korjaamaan teknologisia autoja", luonnehtii projektipäällikkö Pekka Palo.
Laitteet yhteiskäytössä
Opetustilojen neliömäärää ei ole tarvinnut kasvattaa kuin yhdessä luokkahuoneessa, sillä koulu pystyy hyödyntämään myös yritysten tiloja. Laitehankintojakin on tehty yhdessä muun muassa Wetterin ja Pörhön autoliikkeen kanssa. Yritykset voivat tarvittaessa lainata myös oppilaitoksen laitteita ja toisin päin.
Oppilaitoksella on kaksi 700-800 neliön suuruista työsalia. Ne saa jaettua moottoroiduilla, äänet vaimentavalla desibeliverhoilla viideksi pienryhmätilaksi.
Palo arvelee, että henkilökunnan osaaminen ja korkeatasoiset laitteet tuovat Oulun seudun yrityksiin esimerkiksi vaativia koritekniikan töitä. Laiteinvestointeja on tehty tähän mennessä noin 330 000 euron edestä.
"Jos eläisimme vain omaa elämäämme ja yrityselämä omaansa, emme tietäisi mihin suuntaan koulutusta pitäisi kehittää."
Kolarikorjaamoidenliiton puheenjohtaja Jouko Sarkkila soisi Haukiputaan esimerkin leviävän muuallekin, sillä koulutuksen taso ei ole alalla kaikkialla Suomessa yhtä hyvä.
Korjaamoalan huolenaiheena ovat uuden tekniikan autojen lunastukset.
"Vakuutusyhtiö lunastaa uudet autot kustannussyistä. Auto vaihdetaan uuteen, vaikka vauriot olisivat pienet. Käytännössä korjaamot eivät pääse kehittämään ammattitaitoa vaativissa korin korjauksissa. Meillä pitäisi olla valmius tulevaisuudessa, kun uuden tekniikan autot vanhenevat", Sarkkila pohtii.
Pula erityisosaajista
Muhoslainen Matti Hyvärinen päätti vaihtaa alaa maatalouslomittajasta autonkorikorjausmekaanikoksi aikuiskoulutuspuolella. Oppilaitoksen uudistukset ovat hänestä "hyvä homma". "Autojen korirakenteiden materiaalit ovat muuttuneet ja turvalaitteiden korjauksessa on vaativaa työsarkaa. Tietotekniikan tietämystä täytyy olla", Hyvärinen sanoo.
Keväällä ammattiin valmistuvan Hyvärisen suunnitelmissa on oman firman perustaminen.
Tällä hetkellä Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä on yli sata henkilöä aikuiskoulutuksessa ammattitutkintoa suorittamassa. Toisen asteen koulutuksessa on noin 144. Lyhytkursseille osallistuu noin 300-350 henkilöä vuosittain.
Autoalan työllisyystilanne on hyvä. Oulun seudulla on jopa pulaa tietyistä erityisosaamisalueista. "Varsinkaan automaalauksen ja kolarikorjauksen puolelle ei tahdo saada opiskelijoita. Meillä ensisijaisia hakijoita on enemmän kuin voimme ottaa sisään", Pekka Palo toteaa.