Ajoneuvot joutuvat koville kelirikkoisilla maanteillä. Monttuun ajanut autoilija voi hakea vahingonkorvausta ely-keskukselta. Hakemuksista kuitenkin vain neljäsosa menee läpi.
Pelkkä tien huono kunto ei oikeuta korvaukseen, vaan edellytyksenä on tuottamuksellisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että urakoitsija on laiminlyönyt tienhoitoa tai se on ollut virheellistä tai huolimatonta.
Hakemusten käsittely on keskitetty Lapin ely-keskukseen. Yksikön päällikkö Juha Tapio arvioi, että hakemukset ovat lisääntymään päin. Niitä tulee vuosittain noin 1 200-1 300, kun luku vielä viitisen vuotta sitten liikkui tuhannen kieppeillä.
– Tähän voi olla monta syytä, kuten tiemäärärahojen pieneneminen, mikä lisää korjausvelkaa. Lisäksi tieto korvausmahdollisuudesta on levinnyt ja vuosi sitten verkkoon tullut sähköinen lomake helpottaa hakemuksen tekemistä.
Suurinta harmia aiheuttavat routamontut, jotka hajottavat renkaita ja vanteita. Kuopat voivat rikkoa myös iskunvaimentajia. Lisäksi irtokivet tai muut esineet sinkoutuvat tuulilaseihin, ja joskus auton ilmoitetaan sotkeutuneen ajoradan maalauksessa.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta todetaan, että nyt on otollisin aika päällystevaurioiden syntymiselle. Autoilijat joutuvat nyt väistelemään yllättäviä reikiä asfaltissa. Nelostiellä on paljon reikiä ja pienemmät tiet ovat myös Oulun seudulla huonossa kunnossa.
Vanhasta renkaasta ei paljon kostu
Korvaussummat vaihtelevat muutamasta kympistä yli 10 000 euroon. Asteikon alapäässä ovat puhki menneet vanhemmat renkaat, joista ei voi odottaa suurta hyvitystä. Keskimäärin korvaussummat liikkuvat 200–400 euron tietämillä.
– Autoilijankin on hyvä muistaa varovaisuus tien päällä. Esimerkiksi kuoppa voi syntyä tiehen yhden iltapäivän aikana, kun päällysteen reiät laajenevat kostealla kelillä, Tapio muistuttaa.
Jos esimerkiksi routavaurioista on varoitettu liikennemerkeillä, vastuu siirtyy usein autoilijalle.
Ely-keskus vastaa vain valtion maanteiden kunnosta ja valvonnasta. Jos vaurio tulee kunnan kadulla, vastuussa on kunta tai kaupunki katuverkon ylläpitäjänä. Ne saavatkin jonkin verran korvausvaatimuksia ajoneuvovahingoista, kertoo yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Kuntaliitosta.
– Eniten korvaushakemuksia tulee kuitenkin liukastumisvahingoista.
Tienkäyttäjät ovat valppaita
Tien ongelmapaikoista kannattaa soittaa Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle.
– Meitä kiinnostavat erityisesti vaaralliset kohdat, kuten isot päällystevauriot vilkasliikenteisillä teillä. Ilmoitamme niistä urakoitsijalle, jotta vaurion voi nopeasti korjata, sanoo liikennekeskuspäällikkö Tuomas Komulainen Oulusta.
Hän muistuttaa, että monttu tiessä voi aiheuttaa välitöntä vaaraa varsinkin moottoripyöräilijöille.
Viime vuonna soittoja tuli yli 70 000 monista eri tieongelmista. Ilmoituksesta tehdään urakoitsijalle joko toimenpidepyyntö tai se annetaan ei-kiireellisesti tiedoksi.
Esimerkiksi päällystevauriosta ilmoitettiin liki 6 500 kertaa, soratien huonosta kunnosta noin 5 350 kertaa ja kuopista tiellä yli 1 300 kertaa. Kaikista soitoista liki 10 prosenttia johti toimenpidepyyntöön, suhteessa eniten Uudellamaalla.
Korvausta voi hakea verkossa
– Jos autoon tulee vaurio maantiellä, kannattaa laittaa muistiin tarkka paikka, aika ja vahingon aiheuttaja.
– Tilanteesta voi ottaa myös valokuvia.
– Ongelmapaikasta on hyvä ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle puh. 0200 2100.
– Korvausta haetaan mieluiten sähköisellä lomakkeella, joka löytyy esim. nettihaulla: ely-keskus vahingonkorvaukset.
– Hakemukseen kirjataan perustiedot tapahtumasta, vahingot eriteltyinä, korvausvaatimus ja tilanteesta riippuen mm. korjauskulut, todistajien sekä lääkärin lausunnot ja selvitys ansionmenetyksestä.
– Käsittely on keskitetty Lapin ely-keskukseen, joka ratkaisee asiat tapauskohtaisesti vahinkotietojen sekä urakoitsijan ja tienpidon valvojan lausuntojen perusteella.
– Käsittelyaika on keskimäärin 3 kuukautta.
– Jos haaveri tapahtuu kunnan katuverkolla, yhteyttä voi ottaa esimerkiksi tiemestariin tai tekniseen toimeen.
Lähde: Ely-keskus