Autopommi-iskut liittyvät Suomessa rikollisten toimiin ja keskinäiseen vihanpitoon tai sitten iskulla on joku selkeä kohde, sanoo rikosylikomisario Tero Haapala KRP:stä. Vaikka tiistaiaamuna Helsingin keskustassa räjähti auto, tapahtuu iskuja meillä edelleen harvoin verrattuna esimerkiksi eteläiseen Eurooppaan.
Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut Suomessa viime vuosina. Siihen liittyy esimerkiksi raaistunut väkivalta.
"Jatkuvasti kasvussa ollut huumekauppa tuo mukanaan ikäviä lieveilmiöitä, johon kuuluu väkivaltaa ja vastaavaa. Lisäksi se, että meillä on nykyään mahdollisuus liikkua vapaammin, tuo myös ikävämpiä ilmiöitä maahamme", Haapala sanoo.
Venäjän alamaailman lonkeroiden ulottuminen Suomeen näkyy Haapalan mukaan vielä yksittäisinä tapauksina. Törkeisiin huumausainerikoksiin syyllistyneiden venäläisten ja virolaisten osuus on kuitenkin ollut kasvussa.
Raaistuneesta väkivallasta huolimatta meiltä puuttuvat kuitenkin järjestöt, jotka asettavat muun muassa autopommeja. Haapala kertoo, että autopommi-iskut liittyvät maailmalla pääosin terroriin tai maanalaisiin järjestöihin. Iskuilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi yhteiskunnalliseen rakenteeseen ja vallitseviin oloihin.
Autopommit aiheuttavat myös uhka- ja pelotevaikutuksen.
"Suomesta puuttuvat terroristitahot tai kansanliikkeet, joita on esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Koska tällaisia järjestöjä ei ole, meillä ei autopommi-iskuja juurikaan satu. Suomessa autopommi-iskut eivät myöskään kohdistu suureen yleisöön."
Viimeksi autopommi-isku jäi yritykseksi, kun autoon asetettiin räjähde Järvenpäässä toukokuun loppupuolella. Pommi havaittiin kuitenkin ajoissa ja poliisi purki sen. Haapala muistaa viime vuosien ajalta myös pari muuta iskua.
"Espoon Karakalliossa reilu vuosi sitten sattuneessa tapauksessa tarkoituksena oli saada rikollisjärjestön johtaja päiviltä. Räjähdyspanoksen asennusvaiheessa se kuitenkin räjähti asentajan käsiin ja tämä henkilö loukkaantui vakavasti", Haapala kertoo.
Vuonna 1997 Kotkassa räjähti autopommi, mutta auton kyydissä ollut mies selvisi lievin vammoin. Lisäksi vuonna 1995 Pasilan poliisitalon eteen ajettiin auto, joka räjähti, ja tässä iskussa loukkaantui lievästi yksi poliisi. Myös Mikkelin torilla vuonna 1986 tapahtuneessa iskussa räjähti auto ja kaksi ihmistä kuoli.
Autopommi-räjähdykset ovat poliisin termein äärimmäisen yleisvaarallisia rikoksia. Jos autopommi räjähtää, se aiheuttaa suuren vaaran sivullisille. Sen vuoksi alkutoimet eli eristämis- ja purkamistyöt ovat erittäin tärkeitä.
"Alue eristetään laajasti. Autopommin ollessa kyseessä räjähdysvaikutukseltaan terveydelle vaarallinen alue on satoja metrejä. Varsinkin kaupunkialueella tällaiset pommit ovat todella arvaamattomia."
Sekä poliisilla että puolustusvoimilla on asiantuntijoita, jotka pystyvät purkamaan autopommin.