Lappeenranta Suomen kaupungit eivät sata vuotta sitten suinkaan kuuluneet pohjoiseen periferiaan, vaan panostivat voimakkaasti uusimman tietotaidon hankkimiseen. Tampereen Finlaysonin tehtailla sähkö syttyi ensimmäisenä Pohjoismaissa, ja Helsinki sai sähkövalon vain puolta vuotta myöhemmin kuin Berliini.
Kunnallisteknisistä laitoksista tuli edistyksen symboleja. Rautatieasemat ja koulut rakennettiin komeiksi. Autonomian ajan lopulla Suomen suuriruhtinaskunnassa vierailleet ulkomaiset matkailijat päivittelivät puhelimien ja polkupyörien määrää.
- Käsitys, että Suomessa olisi pysytelty periferiassa, on hyvin keinotekoinen, historialliset faktat eivät sitä tue. Suomen senaatti ja kaupungit päinvastoin panostivat vahvasti uusimman tietotaidon hankkimiseen, korostaa kaupunkitutkimukseen paneutunut akatemiaprofessori Marjatta Hietala.
Kaupunkien kasvava virkamieskunta ja asiantuntijaryhmät hakivat tietoa sieltä, missä oltiin pisimmällä. Matkoja tehtiin niin koululaitoksen, energian kuin erilaisten puhtaanapitojärjestelmien sektoreilla. Malleja ja vaihtoehtoja vertailtiin tarkkaan.
- Nykyiseen verrattuna suunnittelun aikahorisontti oli pitempi, Hietala huomauttaa. Innovaatiot levisivät kaupungista toiseen kaupunkipäivien, näyttelyiden, asiantuntijavierailuiden, lehdistön ja ammattikirjallisuuden välityksellä.
Uusine toimintoineen kaupunki tarvitsi erikoistuneita ihmisiä hoitamaan esimerkiksi elintarvikkeiden tarkastusta tai savuhaittoja. Ulkomainen harjoittelu kuului osana suomalaisen insinöörin tai lääkärin koulutukseen. Kun keisarikunnan työmarkkinat avautuivat suomalaisille, moni insinööri työskenteli Venäjän rautateillä ja tehtaissa Bakussa saakka.
- Kotimaassa suomalainen insinööri saattoi nimetä harrastuksekseen kansakoulun kehittämisen. Rakennusarkkitehtuuri heijastikin ajan arvoja, koulut rakennettiin linnamaisen komeiksi, kirjastot ja teatterit kilpailivat näyttävyydessään kaupungintalojen kanssa, Hietala kertoo.
Kaupungistuminen kiihtyi kaikkialla Euroopassa teollistumisen seurauksena. 1900-luvun alkuun mennessä suurkaupunkien (vähintään 100 000 asukasta) määrä seitsenkertaistui ja ongelmat kasaantuivat.
- Kolmannes lapsista menehtyi ennen ensimmäistä elinvuottaan. Ongelmat toivat haasteita päätöksentekijöille myös Suomessa, vaikka vain Helsinki kasvoi suurkaupungin mittaiseksi. Kulkutautien ehkäisyä ja hygieniaa kehitettiin Euroopan keskuksissa opiskelleiden lääkäreiden johdolla.