Miltä kuulostaa kartanlukija, joka ei koskaan syyllistä kuljettajaa tämän tekemistä valinnoista eikä eksy reitiltä pikkuteilläkään? Kyllä, liian hyvältä ollakseen totta.
Muutamassa vuodessa huikean suosion saavuttaneiden auton gps-navigaattoreiden maine parhaan reitin erehtymättömänä suunnittelijana saattaa viedä mennessään käyttäjänsä maalaisjärjen.
-- Navigaattorin kanssa ollaan välillä varsinkin vieraassa ympäristössä kuin rotta labyrintissa, odotetaan vain seuraavaa ohjetta. Vastuu liikennekäyttäytymisestä ei kuitenkaan siirry navigaattorin myötä kuljettajalta pois, muistuttaa tietopalvelupäällikkö Jukka Vierimaa Liikenneturvasta.
Navigaattori ei ole kartan korvike
Vierimaa viittaa erityisesti navigaattorin antamien ohjeiden orjalliseen noudattamiseen, jolloin unohdetaan seurata auton ikkunasta näkyviä varsinaisia liikenneopasteita.
-- Liikenne on kokonaisuutena hyvin dynaamista, ja aina tulee eteen tilanteita, joita navigointilaite ei voi ennustaa, Vierimaa sanoo.
-- Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että navigaattori opastaa kääntymään esimerkiksi kiellettyyn ajosuuntaan. Tekniikka voi aina pettää, ja juuri siksi navigointilaitteen kanssa ajaessa pitäisi olla erityisen tarkkana, säestää markkinointijohtaja Timo Orilähde Autoliitosta.
Orilähde ei myöskään niele ajatusta navigaattorista kartan korvikkeena.
-- Navigaattorin oikea käyttö edellyttää aina kartan olemassaoloa. Kartasta näkee tieluokat ja sen, onko navigaattorin suunnittelema reitti todellisuudessa järkevä. Autoliitossa ollaan huolestuneita varsinkin navigaattorin ominaisuudesta ehdottaa tienkäyttäjälle erilaisia oikoteitä, jotka laite laskee nopeimmaksi tai lyhimmäksi ajoreitiksi.
-- Jos navigaattoreiden yleistyminen ohjaa autoja yhä enemmän sellaisille teille, joita ei ole suunniteltu suurille liikennemäärille turvallisiksi, voi sillä olla konkreettinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi pientaloalueet ja koulujen lähikadut eivät ole hyviä oikoreittejä, Orilähde painottaa.
Lyhin reitti ei aina ole paras
Samaan ongelmaan on törmätty pelastuslaitoksilla, joiden hälytysajoneuvoissa on muiden navigaatiolaitteiden lisäksi laajalti käytössä myös perusautoilijoiden keskuudessa yleistyvät navigaattorit.
-- Laitteen valitsema lyhin reitti voikin olla pikkutietä. Raskasta pelastuskalustoa ei kuitenkaan kannata ajaa kinttupolkuja myöten, vaan etsiä mahdollisimman hyvä pääväylä, jolla saa pidettyä vauhdin yllä. Usein täytyy siis itse valita parempi reitti, palopäällikkö Juha Mujunen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.
Jukka Vierimaa pohtii navigaattoreiden yleistymisen johtavan mahdollisesti myös katuopastuksen heikkenemiseen ajan myötä, mikä hankaloittaisi entisestään perinteisempiin suunnistustapoihin turvaavien perille löytämistä.
Navigaattoreiden lukuisia etuja ei kuitenkaan kiistä kukaan. Ylimääräisen harhailun ja taajamissa hidastelun vähentyminen on sekä taloudellista että riskejä alentavaa. Karttamateriaalit ja laitteiden toimintavarmuus ovat parantuneet huomattavasti, ja navigaattorin ennakoiva apu vähentää olennaisesti viime hetken reagoinnin tarvetta liikenteessä.
-- Sitä paitsi laitteen olemassaolo huojentaa huomattavasti mieltä, koska sen kanssa voi aivan rauhassa eksyä pelkäämättä, että ei enää ikinä löydä takaisin ihmisten ilmoille, Orilähde naurahtaa.
