Sepä onkin nyt suorastaan muotia, että uutta autoa hankittaessa ostetaan mieluusti vähäpäästöinen kulkupeli. Hybridit liikkuvat vilkkaasti käytettyjen autojen markkinoilla, ja tietysti uusiakin ostetaan kovasti.
Tavallisten autojen muuttaminen kaasulle on kasvanut, mitä avittaa valtion tarjoama tuki muutostöiden kustannuksiin. Kaasuautohan muuttuu lähes päästöttömäksi, kun tankkiin laitetaan biokaasua.
Tämä on kautta aikojen ensimmäinen asia maailmankaikkeudessa, kun muodin mukana meneminen on positiivista tai suorastaan järkevää.
Sähköautojenkin soisi tulevan trendikkäiksi. Tosin ehkä ne sitä jo ovatkin elitistisessä ja suunnannäyttämisen mielessä. Toistaiseksi sähköautojen yleistymistä jarruttavat tolkuttoman korkea hankintahinta ja akkutekniikan kehittymättömyys. Toimintamatka, eli kuinka pitkälle täydellä latingilla pääsee, on edelleen liian lyhyt.
Tosin kukaan ei voi tietää, kuinka pian täyssähköautojen toimintamatkat ovat sellaisissa lukemissa, että niillä alkaa tehdäkin jotakin täällä pitkien matkojen Pohjolassa.
Hybridin hankinnassa on ainakin toistaiseksi järkeä, mutta niidenkin kanssa menee sormi suuhun. Itselataava on typerältä kuulostava uusi nimitys niille vanhanaikaisille hybrideille, joita ei voi ladata vaan ne tuottavat itse sähköä moottorin avuksi muun muassa jarrutuksista ja polttomoottorin käynnistä.
Ladattava hybridi voi kesäkeleillä kulkea pelkällä sähköllä yhteen menoon 50–100 kilometriä. Kohtuullista työmatkaa ajavalle sellainen voisi olla melko päästötön vaihtoehto. Mökkireissut pitäisi huristella bensalla.
Viime kädessä normaalit hybridit eivät ole niin valtavan vähäpäästöisiä. Ne päästävät noin kolmanneksen vähemmän kuin vastaavan kokoinen normaali bensa-auto. Nykyisin suuntaus näyttää olevan entistä isompiin citymaasturihybrideihin, joiden päästöt ovat vähintään keskikokoisen normaaliauton luokkaa.
Kenties maailma ei itselataavilla hybrideillä pelastu sittenkään niin paljon kuin luullaan.
Yhtäkkiä olemme tilanteessa, että auton vaihtaja on ihan ymmällään. Jos nyt hankit kalliin tavallisen tai ladattavan hybridin, et voi tietää, kuinka hyvin sen arvo säilyy. Jos tekniikka harppoo eteenpäin hirmuista vauhtia, nykyiset hybridiautot voivat olla pian lähes arvottomia.
Dieselautojenkin kysyntä kuuluu täysin romahtaneen. Siitä voi seurata, että käytetyt dieselit halpenevat merkittävästi. Dieselautothan eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen suurimmat syntiset, vaikka niiden kieltämistä on esitetty.
Meidänkin poliitikkomme koettavat puolueisiin katsomatta kerätä irtopisteitä päättömillä esityksillä kieltää milloin bensa-autot, milloin dieselit, milloin molemmat. Ei niin voi tehdä.
Sähköstä tulee jonain päivänä vallitseva autojen käyttövoima ellei jokin vielä parempi päästötön ratkaisu, kuten vety, ehdi edelle. Se ei saa tapahtua kielloin tai kuluttajiin kohdistuvin liian jyrkin rajoituksin. Parempi tulos saavutetaan, kun edetään luontevalla tavalla ilmastoystävälliseen suuntaan valtion ohjatessa sopivassa määrin.
Yksi hyvä ohjauskeino olisi reipas valtion tuki sähkö-, hybridi- ja biokaasuautojen hankintaan. Norjassahan on valtavan yleinen sähköautokanta osin juuri tämän ansiosta.
Sekin lienee totta, että vaikka koko maailma ajaisi puhtaasti sähköllä, päästötöntä ei meno sittenkään olisi monesta eri syystä. Pitääkö siis lopettaa kaikki haihattelu ja tuprutella vain entiseen malliin bensalla tai dieselillä? Ehkä kuitenkaan ei.