Au­to­liit­to: No­peus­val­von­ta­ka­me­rat pitäisi si­joit­taa tun­net­tui­hin vaaran paik­koi­hin – "Tieto no­peus­ra­joi­tuk­ses­ta ja ka­me­ra­val­von­nas­ta te­hos­taa ra­joi­tuk­sen nou­dat­ta­mis­ta"

Autoliiton mukaan kameravalvontaan voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jos liikenneturvallisuutta haluttaisiin aidosti parantaa.

Vanhojen tuttujen kameratolppien rinnalle otetaan käyttöön uudenlaisia nopeusvalvontakameroita, jotka voivat mitata nopeutta jopa 150 metrin päästä. Arkistokuvassa valtatie 8 Eurajoella.
Vanhojen tuttujen kameratolppien rinnalle otetaan käyttöön uudenlaisia nopeusvalvontakameroita, jotka voivat mitata nopeutta jopa 150 metrin päästä. Arkistokuvassa valtatie 8 Eurajoella.
Kuva: Kari Mankonen

Autoliiton mukaan kameravalvontaan voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jos liikenneturvallisuutta haluttaisiin aidosti parantaa. Nykyisessä kameroiden sijoittelussa on liiton mielestä parannettavaa Suomessa.

Nopeusvalvontakameroiden sijoittelussa pitäisi painottaa liikenneturvallisuutta. Tätä mieltä on Autoliiton liittovaltuusto, joka otti kantaa kameroiden sijoitteluun ja merkitsemiseen lauantaina kokouksessaan.

Autoliiton mukaan liikenteen nopeusvalvontakameroiden nykyisessä sijoittelussa voidaan monin paikoin havaita parannettavaa. Kameroita on paikoissa, joissa on hetkellisesti helppo ylittää nopeusrajoitus tahattomasti ja liikenneturvallisuuden edes vaarantumatta.

Autoliiton mielestä kameravalvontaan voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jos liikenneturvallisuutta halutaan aidosti parantaa. Liiton tiedotteessa kerrotaan, että Ruotsi on liikenneturvallisuudessa selkeästi Suomea edellä.

Ruotsissa valvontakamerat on sijoitettu tunnettuihin vaaran paikkoihin, joissa ne valvovat paikallisen alemman nopeusrajoituksen noudattamista. Tätä on tehostettu sijoittamalla nopeusrajoitusmerkki ja kameravalvonnasta kertova lisäkilpi jonkin verran ennen kameraa.

– Tällaisessa toimintatavassa painotus on selkeästi liikenneturvallisuudessa. Tieto vallitsevasta nopeusrajoituksesta ja kameravalvonnasta tulee selväksi kaikille tienkäyttäjille, mikä tehostaa nopeusrajoituksen noudattamista vaarallisessa paikassa. Sakkoja ei päästä kirjoittamaan yhtä paljon, mutta liikenneturvallisuushyöty on suurempi, Autoliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Joutsjoki toteaa tiedotteessa.

Nopeusrajoitusmerkki ennen kameraa vähentää myös turhia varmuuden vuoksi jarruttamisia ja niiden aiheuttamaa haitariliikettä. Joutsjoen mukaan satunnaista kiinnijäämisriskiä voidaan ylläpitää poliisipartioiden ja kameravalvonta-autojen avulla.

Toinen kannanotto valvontakameroiden sijoittelusta

Lokakuun alussa myös Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys julkaisi kannanoton, jossa vaaditaan yhtenäisiä ohjeita kameroiden sijoitteluun ja kannatetaan Ruotsin mallia kameravalvonnassa. Lisäksi yhdistys vaatii, että virheellisesti sijoitetut valvontakamerat tulisi purkaa.

Yhdistys on lähettänyt asiasta esityksen Väylävirastolle sekä liikenne- ja viestintäministeriöön.

– Poliisi on itse myöntänyt, ettei määrättyjä valvontapisteitä käytetä niiden virheellisen sijoittamisen seurauksena, esityksessä todetaan.

Yhdistyksen mukaan tämän hetkiset kriteerit kameroiden valvontapisteille ovat niin väljät, että kameroita voi sijoittaa melkein mihin tahansa.

– Myös Poliisihallituksen kantana on se, että kameroiden ensisijainen tarkoitus on estää ennalta ylinopeuksia eikä sakottaa autoilijoita, esityksessä muistutetaan.

Uudenlaisia kameratolppia

Viiden vuoden aikana Suomessa otetaan käyttöön yhteensä 150 uudenlaista kameraa ja niihin tarvittavat 500 kameratolppaa.

Jäljittävien valvontakameroiden tutkalla voi mitata nopeutta jopa 150 metrin päästä.

Kameralla voi ottaa myös videokuvaa, ja se voi seurata kohteen aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa sekä ajokaistaa.

Tavoite on valvoa nopeusrajoitusten noudattamista erityisesti onnettomuusherkissä kohdissa kuten liittymissä.

Poliisi on päättänyt, että aluksi laitteilla mitataan ylinopeutta vain muutaman kymmenen metrin päästä tolpasta.

Elokuun lopussa poliisilla oli hallussaan jo 35 kameraa. Heinäkuussa poliisi tiedotti, että uudenlaisia valvontakameratolppia on asennettu Suomen maanteille jo 42 kappaletta.

Kaikissa vanhoissa valvontatolpissa ei ole samanaikaisesti kameraa, vaan niiden sijaintia vaihdellaan aika ajoin. Sama käytäntö on myös uusissa tolpissa.

Viime vuonna enää joka kymmenes ylinopeudesta määrätty rikesakko johtui poliisin tien päällä tekemästä valvonnasta, sillä valtaosan sakoista ja huomautuksista kirjasivat poliisin kamerat.

Poliisilla on noin 120 valvontakameraa ja 22 liikkuvaa kamera-autoa. Tolppia on noin 900.