Pohjois-Suomen autokaupan kahden suurimman välinen järjestys vaihtuu, jos Pörhön autoliike -konsernin ja Wetteri-konsernin arviot kuluvan tilikauden kehityksestä toteutuvat.
Pörhö on budjetoinut liikevaihdokseen 146 miljoonaa euroa, mihin on huomioitu viime aikojen yrityskauppojen vaikutus. Synergiaetujen merkitys on useita prosentteja.
Wetteri ennakoi liikevaihtonsa nousevan 140 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaisi sitä, että Wetteri joutuisi luovuttamaan johtopaikkansa niukasti Pörhö-konsernille.
Wetterin toimitusjohtaja Heikki Häggkvist tunnistaa sen, että kasvavilla markkinoilla tapahtuu heilahtelua.
"Kilpailutilanne ei ole tällä hetkellä stabiili, koska markkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Pohjois-Suomessa autoalan keskittyminen vaikuttaa asiaan. Kilpailu on Pohjois-Suomessa raakaa mutta reilua", Häggkvist vakuuttaa.
Hänen mukaansa autokaupan rakenne on pohjoisessa muodostunut sellaiseksi, että kentällä on muutama iso pelaajaa ja paljon pienempiä.
Liikevaihdossa sadan miljoonan euron haamurajaan yltävät vain Pörhö ja Wetteri. Toimitusjohtaja Matti Pörhö kiistää, että Pohjois-Suomen autokauppa olisi kahden suuren kauppaa. "Kyllä täällä pohjoisessa on myös muita vahvoja toimijoita. Meillä on toiminta-alueellamme vähän yli 30 prosentin markkinaosuus", Pörhö sanoo.
Pörhö on myös myytyjen autojen kappalemäärissä Wetteriä suurempi, mutta huomioitavaa on se, että Wetteri myy henkilöautojen lisäksi kuorma-autoja. Wetteri Powerin liikevaihto on vajaa 30 miljoonaa euroa ja se on Häggkvistin mukaan suurin yksityinen suomalainen kuorma-autokauppias.
Henkilöstöä Wetterillä on puolensataa enemmän kuin Pörhöllä. Wetterin 250 työntekijästä 110 on mekaanikkoja, mihin vaikuttaa se, että raskaan kaluston korjaamotoimintaa on koko Pohjois-Suomen alueella.
Keskittyminen
jatkuu vielä
Suomessa iso autokaupan murros tapahtui lamavuosina 1990-luvulla, jonka taitteessa Suomessa oli yli 700 autokauppiasta. Nyt kauppiaita on alle 300. Autokaupan lisääntyvä keskittyminen on alan todennäköinen kehityssuunta.
Viime aikoina keskittymistä on tapahtunut nimenomaan Pohjois-Suomessa. Yrityskauppoja on tehnyt erityisesti Pörhö-konserni, mutta myös Wetteri.
"Pohjois-Suomi on muuta Suomea edellä näissä tapahtumissa. Uuden EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen tuloksena keskittyminen tulee jatkumaan, ja sitä tullaan näkemään myös muualla Suomessa", arvioi Autoalan keskusliiton (AKL) toimitusjohtaja Pentti Rantala.
Myös Matti Pörhö ja Heikki Häggkvist uskovat, että keskittyminen jatkuu vielä jossain määrin Pohjois-Suomessakin.
"Mutta tahti ei voi olla sellainen kuin 90-luvulla. Volyymietu tuo säästöjä taustatoimintaa ja antaa voimaa toimia brändien eteen. Tavoite yksikkökoon kasvattamiseen on varmasti kaikilla", Pörhö toteaa.
Suomen ulkopuolella EU-alueella keskittymistä tapahtunee jatkossa oleellisesti Suomea enemmän, sillä muiden Euroopan maiden täytyy toteuttaa samat laajat muutokset, jotka Suomessa tehtiin vuosikymmen sitten.
Myyntisopimukset
vielä avoinna
Voimaan tullut ryhmäpoikkeusasetuksen muutos tuo monia uusia vaatimuksia merkkimyyjille. Huomiota pitää kiinnittää muun muassa myyntitilojen kuntoon, huoltotoimintaan ja henkilökunnan kouluttamiseen.
Esimerkiksi Saksassa on AKL:n Rantalan mukaan huomattava määrä jälleenmyyjiä, joiden sopimuksia ei uusita syyskuun loppuun. Jälleenmyyntisopimukset ovat vielä auki Suomessa, kuten koko EU:ssa.
Suurten yksiköiden on pienempiä helpompi selviytyä autonvalmistajien asettamista edellytyksistä. Rantalan mukaan tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö pienet yksiköt voisi olla tehokkaita ja tuottoisia. "Hyvää palvelua voidaan tarjota yksikön koosta huolimatta", hän huomauttaa.
Teoriassa isoilla yksiköillä on paremmat mahdollisuudet kattavaan palveluun.
Rantala ei pidä Pohjois-Suomen autokaupan kustannusrakennetta Etelä-Suomea raskaampana. Hänen mielestään peruskustannusrakenne on aika samanlainen koko maassa.
"Laadulliset vaatimukset ovat yhtenevät ja tulevat vielä yhteneväisemmiksi, joten sitä kautta ei tule kovin suuria eroja. Pohjois-Suomessa, kuten koko maassa, yleinen monimerkkimyynti auttaa tasaamaan kustannuksia", Rantala tarkentaa.
Pääkaupunkiseudulla yritysautoja myydään muuta Suomea enemmän, mutta tämän vuoden autokaupan kasvu on tullut pääosin veroalen kiihdyttämästä kuluttajakaupasta.
Autokaupan kannattavuudessakin on alueellisia eroja, mutta sijaintia suurempi tekijä on yrityskohtaiset erot liikkeenjohdon taidoissa. Hyvin menestyneitä liikkeitä löytyy joka puolelta maata.
Paineita hinnan-korotuksiin
Ryhmäpoikkeusasetuksen muutoksella tavoitellaan kilpailun vapautumista ja hintojen harmonisointia Euroopan unionin alueella.
Suomessa hintaharmonisoinnin on pelätty aiheuttavan paineita autojen hinnankorotuksiin. Harmonisointi toteutuu asteittain vuoden 2005 syksyyn mennessä, jolloin niin kutsuttu sijaintilauseke poistuu ja valtuutettu merkkiliike voi perustaa myyntipisteen minne vain EU-alueella.
"Autokaupan hintaharmonisointi alkoi joidenkin merkkien kohdalla vuosi pari sitten. Suomessa monet uudet markkinoille tulleet mallit on hinnoiteltu eurooppalaisittain. Vielä tällä hetkellä Suomeen ostetaan uusia autoja kymmenkunta prosenttia halvemmalla kuin keskimäärin isoihin Keski-Euroopan maihin", Pentti Rantala huomauttaa.
Autontuonnissa maksettavaksi tulee Suomessa Keski-Eurooppaa korkeammat maahantuontikustannukset, kuten rahdit, joten maahantuotuna auto maksaa jatkossa Suomessa muutamia prosentteja enemmän. Lisäksi on maksettava autosta verot.