Autokauppa on Suomen vähittäiskaupan suurinta liiketoimintaa. Sen kuviot myös nostavat monen suomalaisen tunteet pintaan.
Milloin kohteena ovat valtion toimet, autojen ja autoilun rankka verotus, mikä on monella tavalla edelleen ostamisen ja omistamisen verotusta sen sijaan, että keskityttäisiin käyttämisen verotukseen.
Välillä tulilinjalla ovat autokauppiaat "lasipalatseineen". Monen mielestä autokauppiaat vievät rajusti välistä, kun niillä on varaa moisiin.
Autokauppiaille taas investoinnit näyttäviin myyntiloihin ovat usein edustuksessa olevan merkin valmistajan vaatimusten täyttämistä eli edellytys sille, että merkkiä saa yleensä pitää myynnissä.
Salaliittoteoreetikot puolestaan katsovat autokauppiaiden ja valtiovallan toimivan yhteistyössä pitääkseen autojen hinnat korkealla.
Tässä ei paina se, että autokauppiaat ottavat säännöllisesti kantaa autoverotusta vastaan tai se, ettei autokaupalla taatusti ole suurta mielenkiintoa toimia verojen kauttakulkupisteenä.
Autokaupan merkityksen perusteella on mielenkiintoista, ettei alan tilastointi ole suinkaan yksiselitteistä.
Esimerkiksi viime vuoden aikana Suomessa rekisteröitiin yhteensä 126 123 tai 126 179 uutta henkilöautoa. Molemmat luvut perustuvat Trafin ajoneuvorekisterin tilastoihin, mutta ensimmäisen luvun on julkaissut Autoalan tiedotuskeskus ja jälkimmäinen perustuu Media 121/ Strada + -tilastoihin.
Yli 50 auton ero kokonaismyynnissä on jo outo, mutta sen lisäksi myös merkkikohtaiset myyntiluvut saattavat heittää tilastoijien kesken rajusti.
Erot selittää ainakin osittain matkailuautojen myynti. Rekisteröinnissä ne lasketaan henkilöautoiksi, mutta Autoalan tiedotuskeskus ei jaa niitä merkkikohtaisesti vaan kokoaa ne omaksi rivikseen ilman erittelyä.
Tilastoja tarkemmin tutkiva jää kuitenkin tässäkin miettimään, mikä on totuus, kun Autoalan mukaan matkailuautoja rekisteröitiin viime vuonna 1 646, Stradan tilastojen mukaan 1 647 ja Matkailuajoneuvotuojat ry:n ilmoituksen mukaan 1 650.
Maahantuojista esimerkiksi Veho ilmoitti myyneensä ennätykselliset 5 086 Mercedes Benziä Suomeen viime vuoden aikana. Autoalan julkaiseman tilaston mukaan luku oli kuitenkin vain 4 975.
Vehon ilmoittama luku perustui Stradan tilastoon. Ero kahden tilastoijan välillä oli peräti 111 autoa. Selvitys paljasti, että tässä tapauksessa ero perustui lähes pelkästään matkailuautomyyntiin, sillä MB:n matkailuautoja myytiin alan oman tilaston mukaan 107 viime vuoden aikana.
Stradan tilastoinnin kannalta on toisaalta hankalaa se, että se ilmoittaa itsekin, että vain osa matkailuautoista sisältyy merkin kokonaismyyntimäärään.
Selittäneekö se sitten sen, että Fiatin myynti jäi Autoalan tilastoissa 1 085 autoon, kun Stradan tilastoissa puhutaan 1 145 autosta. Ero siis 60 autoa. Mutta pelkästään Fiatin nimellä on rekisteröity vain 48 matkailuautoa.
Kun yleisesti tiedetään, että suurin osa matkailuautoista rakennetaan nimenomaan Fiatin rakentamalle rungolle, todellinen Fiatin myyntimäärä lienee itse asiassa vielä suurempi, kuin Stradan ilmoittama.
Alan oman ja Stradan julkaiseman merkkikohtaisen myyntitilaston erot ovat muutenkin selvät. 30 kärkimerkistä myyntiluvut ovat samat vain kahdeksan merkin kohdalla.
Muissa erot sijoittuivat 1-111 auton välille siten, että Stadan tilastojen mukaan autoja oli myyty säännönmukaisesti enemmän kuin Autoalan tilastojen mukaan.
Jostakin syystä Stradan tilastosta puuttui lisäksi kokonaan yksi automerkki, eli Dacia.
Kun uutisointi autokaupasta perustuu pitkälle näihin tilastoihin, olisi alan edun mukaista saada ne yksiselitteisiksi.