Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) joutui maanantaina rauhoittelemaan tiemaksujärjestelmän uudistamisesta noussutta kohua. Kyllösen mukaan tiemaksuista tai nykyisen auton arvonalennuksesta ei kannata huolestua vielä pitkään aikaan. Parempi on, että keskustelu käydään nyt, eikä vasta sitten, kun autoilua rankasti rokottavat päätökset tuodaan valmiiseen pöytään.
Järjestelmää halutaan uudistaa siirtämällä verotuksen painopistettä hankinnasta ja omistamisesta käyttöön. Auto- ja ajoneuvoveron korvaisi uusi kilometrivero. Periaatteessa suunta on oikea.
Uudistuksessa on pidettävä huoli, että autoilusta ei jälleen kerran tule vain uutta lypsylehmää, josta veroja kerätään useilla eri verukkeilla. Päivittäinen käyttö on jo nyt kohtuuttoman kallista korkeasti verotetun polttoaineen hinnan takia. Toimivasta julkisesta liikenteestä puhuminen on haja-asutusalueilla ja pienissä kaupungeissa vitsi.
Kalliimmin verotetulla alueella eli runsaan kuuden sentin kilometrimaksulla, verotus käytännössä moninkertaistuisi. Jos samaa autoa pidetään 20 vuotta, kuten useimmat suomalaiset tekevät, ja vuosiajo on 20 000 kilometriä, on verotus nelinkertainen nykytilanteeseen nähden. Tämä antaa esimakua siitä, mikä ”oikeudenmukaisen ja älykkään” uudistuksen todellinen tarkoitus voi olla.
Oma lukunsa on tieveron valvonta. Esillä on ollut ajatus yksityisyyttä rikkovasta satelliittiseurannasta. Herää kysymys, onko autoilu todellakin toiminto, jota verottajan pitää seurata reaaliajassa.
Kaiken huipuksi autoilija saatetaan vielä panna maksamaan paikannin. Asiaa pohtivan työryhmän on syytä panna jäitä hattuun ja miettiä, miten autoilu saadaan halvemmaksi, ei kalliimmaksi.