Pieniä ilmastotekjoa. Opas arkipäivän valintoihin Mikael Persson, Bodil Sjöström ja Per Johnsson 162 sivua Nemo, 2007
Viestinten kauhukuvat ihmiskunnasta tulvien, myrskyjen ja helleaaltojen kourissa herättävät toimimaan ilmastonmuutosta vastaan. Mitä sitten yksittäinen kuluttaja voi tehdä ilmastoa lämmittävien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi?
Kysymykseen vastaa juuri suomeksi julkaistu teos Pieniä ilmastotekoja. Opas arkipäivän valintoihin. Ruotsalaisten kirjoittajien Mikael Perssonin, Bodil Sjöströmin ja Per Johnssonin käytännöllisiä vinkkejä täydentävät ikivihreä Osmo Soininvaara ja populaatioekologi Ilkka Hanski suomalaisilla näkökulmilla. Kirja opastaa kuinka muun muassa kotia, harrastuksia, lomamatkoja, työpaikkaa sekä liikennettä on mahdollista muuttaa ilmastolle ystävälliseen suuntaan.
"Laajasti toteutettuna autoilun vähentäminen kunkin kohdalla 10-15 prosenttia olisi yksi hyvä keino", Hanski kertoo. "Autoilua voi vähentää itselleen sopivissa tilanteissa, jättämällä jonkin matkan tekemättä, kävelemällä, pyöräilemällä tai käyttämällä julkisia kulkuvälineitä", Hanski konkretisoi. Myös asumiseen liittyvät ratkaisut kuten sisälämpötilan alentaminen sekä energiaa säästävät rakennukset kuuluvat keinovalikoimaan. Ilmastoteoillaan kuluttaja säästää myös tukun omia eurojaan.
Suomalaisen aiheuttama hiilidiksidikuormitus on 2,5-kertainen maailman keskivertoon nähden, mikä osaltaan velvoittaa meitäkin osallistumaan ilmastotalkoisiin."Maapallon
ilmasto lämpenee tulevan vuosisadan aikana yhdestä kuuteen astetta. Kansainvälinen tiedeyhteisö on asiassa yksimielinen, vain muutoksen nopeus jää nähtäväksi", toteaa lehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitokselta. "Suomen ilmasto alkaa muistuttaa Keski-Euroopan oloja. Viljelyolot muuttunevat suotuisammiksi, mutta haittana ovat muun muassa uudet tuholaiset sekä kasvitaudit", Räisänen arvioi. Seuraukset ovat vakavampia monissa kehitysmaissa, mutta meilläkään ei säästytä entistä kovemmilta helteiltä ja rankkasateilta.
Ilkka Hanski painottaa asennekasvatuksen merkitystä ilmaston lämpenemisen torjumisessa. Pelkkä tieto ei välttämättä ohjaa ihmisten kulutustottumksia riittävästi. Päästöjen vähentämiseksi niiden aiheuttajia jouduttaneen tulevaisuudessa muun muassa verottamaan ankarammin tulosten saavuttamiseksi.