Au­toi­li­jas­ta viu­lun­te­ki­jäk­si

Soittimien upeaa ääntä ihailevat kommentit saavat usein ammattimuusikot nyreiksi: ei se viulu itsestään soi. Ei soi, mutta upean soinnin ja solistin takana on aina etevä soittimenrakentaja.

Kuin kuvanveistäjä. Oululainen soitinrakentaja Jouni Pajala tuntee puun laadun ja ominaisuudet kuin kuvanveistäjä.
Kuin kuvanveistäjä. Oululainen soitinrakentaja Jouni Pajala tuntee puun laadun ja ominaisuudet kuin kuvanveistäjä.
Kuva: Eljas Sallmén

Soittimien upeaa ääntä ihailevat kommentit saavat usein ammattimuusikot nyreiksi: ei se viulu itsestään soi. Ei soi, mutta upean soinnin ja solistin takana on aina etevä soittimenrakentaja.

Oululaisen rakentajan Jouni Pajalan soittimilla toteutettavassa konsertissa tekijä halutaan poikkeuksellisesti - ja ansaitusti - nostaa esiin.

Viulujen ja alttoviulun lisäksi kuullaan vasta muutama viikko sitten valmistunutta selloa. Onkin harvinaista herkkua kuulla kamarimusiikkia esitettävän saman tekijän soittimilla.



Stradivariuksen jalanjäljissä


Viulunrakennus on monitahoista puuhaa. Puun ominaisuudet on tunnettava ja sitä osattava käsitellä kuin kuvanveistäjä, soittimen muotoja ja akustiikkaa ymmärrettävä kuin arkkitehti ja kemistinä pystyttävä löytämään oma soinnin salaisuuden tuova lakka.

Moisen tietomäärän omaksuminen ei käy hetkessä, joten sukupolvien tietotaito kulki verstaissa isältä pojalle, mestarilta kisällille.

"Työ on itsenäistä ja toisaalta tiimityötä muusikoiden kanssa. Palkitsevaa onnistuessa ja epäonnistuessa, molemmista oppii ja aina 'kuulee' kättensä työn", luonnehtii Jouni Pajala.

Työ vaatii myös pitkää pinnaa, sillä puuta kuivatetaan ja sen annetaan ikääntyä vuosia, ennen kuin se kelpaa rakennusmateriaaliksi. Entisaikojen isältä pojalle periytyvä verstas oli otollinen tässäkin suhteessa, kun omasta varastosta saattoi hakea vuosikymmeniä vanhaa laatutavaraa. Pajala on kartuttanut varastoaan Keski-Euroopasta.



Harrastelijasta huippuammattilaiseksi


Harrastuksesta sai alkunsa oululaisen Jouni Pajalan viuluverstas. Päätyökseen bussikuskina toiminut Pajala kävi työväenopistossa viulunrakennustunneilla ja innostui asiasta.

"Lapsesta asti puutyöt ovat kiinnostaneet. Isä oli kirvesmies. Musiikki kiinnosti, 12-vuotiaasta asti olen soittanut, tosin puhaltimia. Työväenopiston kurssi sopi elämäntilanteeseen ja tuntui tarpeeksi haastavalta. Siellä opin vain alkeet, mutta syntyi intohimoinen halu lisäoppiin", Pajala muistelee.

Kun omasta kaupungista ei enää oppia saanut, Pajala haki ensin tietoa Etelä-Suomesta ja sitten kursseilta Keski-Euroopasta.

Pätevälle jousisoitinten rakentajalle ja korjaajalle olikin tilausta, sillä sellaista ei vielä 1970-luvulla ollut Pohjois-Suomessa.



Runneltu viulu
korjattiin kuntoon


Oulun musiikkiopiston kasvatti, Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestari Erkki Palola muistelee, kuinka 1970-luvulla joku paikallisista amatöörikorjaajista veisteli hänen viulustaan puukolla turhat pois ja liimaili myöhemmin paloja takaisin, tilkitsi rakoja plastic paddingillä ja kirjoitti vielä soittimen sisään raamatunlauseita soinnin parantamiseksi!

Tarinalla oli kuitenkin Pajalan ansiosta onnellinen loppu. Hän korjasi runnellun soittimen kuntoon aikaa ja vaivojaan säästelemättä.

Nykyään laaja asiakaskunta on löytänyt Pajalan viuluverstaan ystävällisen ja asiantuntevan palvelun.

Korjaustöitä ei enää viedä pohjoisesta etelään, vaan suunta on kääntynyt päinvastaiseksi. Ohikulkumatkalla olevat muusikot poikkeavat Oulussa toisinaan vain käyttääkseen soittimiaan huollettavina.



Arvostettu
ammattimies


Jouni Pajalan rakentamia soittimia on kertynyt vuosien varrella jo viitisenkymmentä. Kotimaan lisäksi kysyntää on ollut erityisesti Saksasta ja Sveitsistä.

"Viimeisen kymmenen vuoden aikana viuluista on tullut todella korkeatasoisia. Niissä on avoin ja luonnollinen sointi ja paljon sointivärejä. Jounilla on tosi tarkka kontrolli omasta työstään. Mikä on hienoa, hänen kanssaan vuoropuhelu soittajan ja rakentajan välillä on jatkuva prosessi. Hän seuraa viulujensa kehitystä ja trimmaa niitä soittajan kanssa vielä vuosien päästä. Kollegojen arvostuksesta kertoo Suomen Viulunrakentajien killan jäsenyys, sinne kun pääsee vain kutsuttuna", kehuu Palola.

Hän on soittanut useita Pajalan soittimia ja levyttänyt niillä. Soittimet ovatkin lunastaneet paikkansa ammattilaisten käytössä ja niiden arvo sekä arvostus nousevat jatkuvasti.

Jos oululaisia sijoittajia alkaa it-ala huolestuttaa, kannattaakin harkita siirtymistä Pajalan soittimiin!

Jouni Pajalan rakentamia soittimia kuullaan konsertissa 3.4.2005 kello 14 Oulun Musiikkikeskuksen Tulindberg-salissa sekä 5.4. kello 19 Helsingin Saksalaisessa kirkossa. Esiintyjinä viulistit Juhani ja Erkki Palola sekä Johanna Leponiemi, alttoviulu ja Arto Alikoski, sello. Ohjelman säveltäjänimiä ovat Bach, Britten, Sallinen, Kodaly, Kreisler ja Mozart.

Ilmoita asiavirheestä