Oulu Oulun yliopistossa alkaa ensi syksynä auto- ja työkonetekniikan diplomi-insinöörien koulutus. Projektiluotoisesti aloitettavaan koulutukseen otetaan 15-20 konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevaa opiskelijaa. Opetusjärjestelyissä ovat yhteistyökumppaneina Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu.
Opiskelijat valitaan tulevan talven aikana konetekniikan koulutusohjelman nykyisistä opiskelijoista ja he valmistuisivat auto- ja työkonetekniikan diplomi-insinööreiksi kahdessa, kolmessa vuodessa.
Koulutuksen tarvetta Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen perustelee paitsi yliopiston nykyisellä osaamisella myös viesteillä, joita hän on saanut auto- ja kuljetusalan ihmisiltä. "Kysyntää tuntuisi olevan autoista ymmärtäville kielitaitoisille insinööreille", Lajunen kertoo.
Auto- ja kuljetusvälinetekniikan dosentin, tekniikan tohtori Mauri Haatajan tekemän selvityksen mukaan alalla on kasvava puute korkeakouluinsinööreistä ja erityisesti tämä tuntuu Pohjois-Suomessa. Tätä nykyä auto- ja työkonetekniikkaan suuntautuvaa diplomi-insinöörikoulutusta annetaan Teknillisessä korkeakoulussa, josta vuosittain valmistuu noin kymmenen alaan erikostunutta diplomi-insinööriä. Valmistuneet sijoittuvat tuotekehitys- ja suunnittelutehtäviin, autokaupan palvelukseen sekä viranomais-, opetus-, tutkimus- ja hallintotehtäviin. "Suuntaus on kuitenkin se, että he tahtovat jäädä Etelä-Suomeen", Haataja huomauttaa.
Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle uhkaa hänen mukaansa tuoda lisäksi jo lähivuosina niin sanottuja osaamiskapeikkoja metalli- ja koneteollisuuden yrityksiin, ammattikorkeakouluopetukseen sekä alan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan.
Yliopiston konetekniikan osasto pitää dosentti Mauri Haatajan tekemää selvitystä realistisena ja koulutuksen projektimallia hyvänä. Sen lisäksi, että ilmeinen auto- ja työkonetekniikan diplomi-insinöörien tarve voidaan täyttää, saadaan muitakin hyötyjä, myöntää konetekniikan osastonjohtaja, professori Juhani Niskanen. "Vaikka valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, on totuus se, että konetekniikan imago on ollut vähän vanhahtava."
Houkuttelevuutta Lajunen uskoo tulevan myös yhteistyökumppaneiden kautta. Oulun yliopistolla on Saksassa yhteistyösopimukset Münchenin ja Ulmin yliopistojen kanssa. Näiden liepeillä sijaitsee autoteollisuuden tutkimuskeskuksia ja laboratorioita, joista ainakin osalle alan opiskelijoista voisi löytyä harjoittelupaikka.
Ei ainakaan vielä ulkopuolista rahaa
Koulutusprojektin arvioidut kokonaiskustannukset ovat 80 000 euroa. Koulutuksen aloitus tuli rehtorin mukaan mahdolliseksi "voimassaolevan asiantuntemuksen ja resurssien uudelleensuuntaamisella" eli esimerkiksi opetusministeriötä tai teollisuutta ei ole raha-anomuksin vielä tässä vaiheessa lähestytty.
Professori Niskasen mukaan koulutuksen jatkoa "ei vielä hirveästi murehdita": ensin katsotaan, miten onnistutaan ja miten opiskelijat sijoittuvat. Rehtori Lajusen mukaan ajatuksena kuitenkin on, että koulutuksesta saataisiin pysyvä. "Jos projekti onnistuu, uskon, että ulkopuolistakin rahoitusta on helpompi lähteä hakemaan", Lajunen huomauttaa.
Autoalan keskusliitto ry:n oululainen puheenjohtaja Matti Pörhö myöntää, että autoala olisi voinut osallistua rahoitukseen jo nyt, ellei alan diplomi-insinöörikoulutusta olisi Ouluun muuten saatu. "Rahoituskysymys näyttäisi kuitenkin nyt olevan järjestyksessä. Aika näyttää, mitkä ovat tarpeet myöhemmin."
Koulutuksen saamiseksi Oulun yliopistoon hän arvioi lobanneensa "yhtenä monista" toista vuotta. Alan korkeamman koulutuksen tarvetta Pörhö perustelee muun muassa sillä, että autoteollisuus on jo nyt tuonut talvitestauksia Pohjois-Suomeen. Laajempaankin toimintaan olisi mahdollisuus, jos omasta takaa olisi tarjota enemmän diplomi-insinöörien osaamista.
"Autojen alihankintateollisuuttakin meillä on merkittävästi, ja silläkin mahdollisuus kasvaa, jos löytyisi riittävästi ammattitaitoista väkeä", hän näkee.
Osaajat omasta
takaa tärkeitä
Dosentti Haataja pyysi koulutusselvitystään varten lausunnot 30:ltä työkone- ja kuljetusvälineteollisuuden yritykseltä sekä viranomaiselta Pohjois- ja Etelä-Suomesta. Yksi lausuntopyynnön saaneista oli kiskokalustotuotteita suunnitteleva ja valmistava Talgo Oy. Yrityksen suunnittelu- ja tuotekehitys tehdään Oulussa ja tuotteet kuten tavara- ja henkilöliikenteen vaunut, veturit ja raskas konepajatuotanto valmistetaan Otanmäen tehtaalla Vuolijoella.
"Tämänkaltaista koulutusta tarvitaan ehdottomasti, jotta voimme löytää myös tulevaisuudessa sopivia osaajia Oulun alueelta. Kun oppilaitoksissa lähdetään räätälöimään koulutusohjelmia, on tärkeää, että kuunnellaan yritysten tarpeita. Mielestäni tässä on näin meneteltykin", sanoo Talgo Oy:n henkilöstöjohtaja Marko Konu. Konu myöntää, että nykyisellään yritys joutuu kouluttamaan asiantuntijansa alusta loppuun pitkälti itse. Harmina on ajoittain se, että muualta Suomesta tulleet asiantuntijat mielivät takaisin kotikonnuilleen jo muutaman pohjoisessa vietetyn vuoden jälkeen.
Yrityksen suunnittelussa ja tuotekehityksessä on noin 30 henkilöä, joista valtaosa on saanut vähintään insinööritason koulutuksen. Konun arvio on, että seuraavan viiden vuoden kuluessa tarvitaan suunnittelu- ja tuotekehitykseen lisää ainakin 20-30 henkilöä.