Au­tie­tie pois puiden tieltä

Satelliittipaikantimen kanssa Lounais-Kuhmossa autoilevan kannattaa olla uskomatta laitettaan, jos aikoo Teerisuo-Lososuon soidensuojelualueen itäosiin.

Matti Haverisen kaivinkone myllää metsäautotien pohjan rikki. Paikoin kivennäismaa poistetaan ja pannaan turvetta tilalle, ja vesi löytää uomansa nopeasti. Ennallistajat toivovat, että alapuoliseen metsään syntyy korpi luonnonmenetelmällä.
Matti Haverisen kaivinkone myllää metsäautotien pohjan rikki. Paikoin kivennäismaa poistetaan ja pannaan turvetta tilalle, ja vesi löytää uomansa nopeasti. Ennallistajat toivovat, että alapuoliseen metsään syntyy korpi luonnonmenetelmällä.
Kuva: Haapea Kirsi

Satelliittipaikantimen kanssa Lounais-Kuhmossa autoilevan kannattaa olla uskomatta laitettaan, jos aikoo Teerisuo-Lososuon soidensuojelualueen itäosiin. Voi käydä niin, että kone neuvoo kääntymään Losovaaran eteläpuoliselle pistotielle, mutta se ei ole enää siinä missä sen piti olla.

Pitkien puiden latvoista ura erottuu, mutta maasto on yhtä näreikköä. Metsähallitus on purkanut tien osana Natura-alueiden soiden ja metsien ennallistamisohjelmaansa.



Autolla ei tarvitse päästä


Missä eilen vielä ajettiin nelivetomaasturilla, virtaa nyt puro. Kaivinkone kouraisee metsäautotien pinnan rikki, muokkaa maan epätasaiseksi ja nostelee kasvavia puita ja pensaita tielinjalle. Puroja syntyy hetkessä.

Teerisuon-Lososuon suojelualueen itäosasta on puuta hakattu 1980-luvun lopulla. Nyt kaivurilla tietä rikki tonkiva urakoitsija Matti Haverinen ajoi sieltä puuta 21 vuotta sitten. Maasto on nyt tiheäkasvuista ja peitteistä lehtipuuvaltaista vesakkoa.

Purettu metsäautotie oli vähän käytetty ja sellaisessa kunnossa, ettei henkilöautolla ollut sinne asiaa. Soidensuojelualueelle ei tarvitsekaan päästä autolla. Teerisuo-Lososuon suojelualueen luonnontilaisia soita kiertävä retkeilyreitti ei ulotu itäosiin puretun metsäautotien alueelle.



Tekniikat testissä


Metsäntutkimuslaitos tutkii Losovaaran pistotien metsitystä ja siksi 2,3 kilometrin pituinen tie on jaettu eri osiin, joissa tie puretaan ja metsitetään eri tavoin. Tien pohjan kivennäismaata kuoritaan joko 20 tai 50 sentin syvyydeltä, tai jätetään pinta rikkomatta. Osalle istutetaan pienehköjä puita kaivinkoneen kauhalla, osa jätetään metsittymään luontaisesti. Pätkä tien loppupäässä jätetään kokonaan käsittelemättä vertailukohteeksi.

"Tutkimme, miten maisema muuttuu 10-20 vuodessa. Metsäautoteiden metsittymistä ei ole seurattu järjestelmällisesti, ja nyt siihen tuli tilaisuus", tutkija Oili Tarvainen Metlasta kertoo.

Tutkimusta ei ole tarkoitus heti soveltaa Pohjois- ja Itä-Suomen pikkuteihin ja metsittää niitä. Purkaminen ja metsitys tulevat kyseeseen vain muutamilla harvoilla pistoteillä. Sovelluskohteita voi löytyä esimerkiksi soramonttujen ympäristön raskaasti liikennöityjen teiden maisemoinnissa.

Metsähallituksen projektikoordinaattori Sanna-Kaisa Rautio arvioi, että metsäautoteiden purku ja metsitys voivat yleistyä Etelä-Suomen suojelualueilla. Ne kun ovat pitkälti talousmetsissä ja niissä ihmisen toiminnan jäljet näkyvät selvemmin kuin pohjoisen suojelualueilla.



Nyt tehdään päin vastoin


Kainuulaisille metsureille Metsähallituksen luonnonsuojelutyö on merkittävä leivän tuoja. Ennen kaivettiin suo-ojia, nyt niitä täytetään. Metsiä ennallistetaan polttamalla ja tekemällä lahopuita joko kaulaamalla tai kaivinkoneella kaatamalla. Tuulenkaatojakin matkitaan.

Metsäautoteitä on purettu kolme pätkää, Losovaaran pistotien lisäksi pistotiet Juortanansalossa Kuhmossa ja Suomussalmen Sydänmaanarossa.

Työnjohtaja Hannu Haverinen on ollut luonnonsuojelutöissä 15 vuotta. Koko ajan luonnonsuojelua tukevan työn osuus on kasvanut verrattuna retkeily- ja virkistysalueiden hoitamiseen. "Kuhmossa on ennallistettu soidensuojelualueita satakunta miestyökuukautta kolmen viime vuoden aikana."

Metsähallitus on ennallistanut Kainuussa noin 1 000 hehtaaria soita ja metsiä kolmen vuoden Life-hankkeen aikana.

Ilmoita asiavirheestä