Ryhmä australialaistutkijoita esittää tuoreen Nature-lehden artikkelissa, ettei valonnopeus ole ehkä sittenkään vakio, noin 300 000 kilometriä sekunnissa, kuten fysiikassa nykyisin oletetaan.
Ryhmää johtavan fyysikon Paul Daviesin mukaan saattaa olla mahdollista, että valonnopeus on hidastunut miljardien vuosien aikana.
Tutkijat perustavat esityksensä tähtitieteilijä John Webbin muutama vuosi sitten tekemiin havaintoihin. Webb tutki kaukaisen galaksin valoa, ja tuli siihen tulokseen, että valossa ilmenevät poikkeavuudet selittyvät vain sillä, että joko valonnopeus tai elektronin sähkövaraus, niin ikään vakio, on muuttunut niiden monien miljardien vuosien aikana, jotka valo on taivaltanut Maahan.
Äkkinäisimmät ehtivät jo julistaa, että Daviesin ryhmän esitys merkitsee Einsteinin olleen väärässä suhteellisuusteoriassaan, ja että kaikille tuttu kaava E=mc2 pitää heittää romukoppaan. Suomalaistutkijan mukaan asia ei kuitenkaan missään tapauksessa ole näin.
"Ei mitään uutta"
"Lyhyesti sanottuna kyseessä on lievästi mielenkiintoinen artikkeli, joka perustuu marginaalisiin havaintoihin. Eikä ajatus valon hidastumisesta oikeastaan ole mikään uusi juttu", sanoo Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Christofer Cronström lehtiartikkeliin tutustuttuaan.
Cronströmin mukaan valonnopeuden hidastumisella on spekuloitu aina silloin tällöin, ja oman kortensa kekoon ovat kantaneet mm. sellaiset tunnetut tutkijat kuin Paul Dirac ja Freeman Dyson. Daviesin ryhmän esittämät ajatukset eivät hänen mielestään olekaan mikään iso juttu.
"Fyysikko kun tämän lukee, hän ajattelee että jaha, tällaistakin on taas spekuloitu, eikä siinä sen ihmeempää. Missään nimessä tämä ei vaikuta suhteellisuusteoriaan. Olisi amatöörimäistä ajattelua väittää, että jokin detalji kaataisi koko teorian", Cronström puuskahtaa.
Nykyinen vakio sopii kokonaiskuvaan
Cronström muistuttaa, että artikkelissa arvioitu valon hidastumisefekti olisi äärimmäisen vähäinen, noin yksi sadastuhannesosa 6-10 miljardin vuoden aikana. Hidastumisen pitäisi olla huomattavasti suurempi, jotta sillä olisi mitään merkitystä. Cronströmin mukaan kyse voi olla myös havaintovirheestä.
"Pitää muistaa, että mainitut efektit ovat tavattoman pieniä, eivätkä tulkinnat ole ikinä yksiselitteisiä. Mahdollista on, että Webb on tehnyt havainto- tai tulkintavirheen", Cronström sanoo. Hän toteaa, ettei Webbin jo vuonna 1999 julkaisema tutkimus aiheuttanut juuri keskustelua tiedepiireissä.
Valon hidastumisspekulaatioita vastaan puhuu sekin, että nykyinen vakio sopii erittäin hyvin yhteen muiden maailmankaikkeudesta tehtyjen havaintojen kanssa.
"Kyllä valon vakionopeus on edelleen vankalla pohjalla", sanoo Cronström.
Einstein saa siis yhä levätä rauhassa.