Ausch­witz hil­jen­tää tu­han­net

Euroopan suurimman keskitysleirin Auschwitz-Birkenaun vapauttamisen 60-vuotisjuhlallisuuksia varjostaa yhä Puolassa sinnikkäästi asuva juutalaisvastaisuus.

Piikkilankaa. Turisti lähestyy Auschwitz-Birkenaus aitaa ja vartiotorneja. Torstaina tulee kuluneeksi
Piikkilankaa. Turisti lähestyy Auschwitz-Birkenaus aitaa ja vartiotorneja. Torstaina tulee kuluneeksi

Euroopan suurimman keskitysleirin Auschwitz-Birkenaun vapauttamisen 60-vuotisjuhlallisuuksia varjostaa yhä Puolassa sinnikkäästi asuva juutalaisvastaisuus.

Torstaina Auschwitz-Birkenaussa järjestettävään vuosipäivään saapuu kymmeniä valtionpäämiehiä, tuhatkunta keskitysleiriltä selviytynyttä entistä vankia sekä yli 10 000 kutsuvierasta.

Euroopan suurimman keskitysleirin julmuuksia hiljentyy kunnioittamaan muun muassa Venäjän, Ranskan ja Puolan presidentit, Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja paavin edustaja Vatikaanista.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) viettää tänä vuonna Auschwitz-Birkenau-kuolemanleirin vapautuspäivää holokaustin muistopäivänä.

"Meidän on sivistyneinä ihmisinä taattava se, ettei vastaavia kauheuksia ei tapahdu enää milloinkaan uudestaan", YK:n päämajasta korostettiin vapautuspäivän aattona.



Uhrien määrää liioteltiin


Natsi-Saksan vuonna 1940 perustama Auschwitzin keskitysleiri muutettiin parisen vuotta myöhemmin valtakunnan marsalkka Herman Göringin käskystä kolme erillistä leiriä käsittäväksi Auschwitz-Birkenaun kuolemanleiriksi.

Sen päätarkoituksena oli tappaa ensin sukupuuttoon kaikki Puolan juutalaiset, joita uhreista oli leijonanosa.

Ennen toista maailmansotaa yli 20 Euroopan maassa asuneista yhdeksästä miljoonasta juutalaisesta menehtyi kaksi kolmasosaa eli kuusi miljoonaa. Auschwitz-Birkenaussa kaasutettiin hengiltä runsaasti myös puolalaisia, romaneja, lapsia ja invalideja.

Neuvostoliiton puna-armeija avasi Oswiecimin kaupungissa sijainneen Auschwitz-Birkenau-keskitysleirin portit 27. tammikuuta1945 ja vapautti jäljellä olleet sairaat ja nälkiintyneet, noin 7 000 vankia.

Puolan vallanpitäjät väittivät kommunismin aikana, että Auschwitz-Birkenaussa olisi tapettu neljä miljoonaa kansalaista. Lukumäärä on pudonnut katolisen maan siirryttyä kapitalismiin noin 1,5 miljoonaan.

Puolan kommunistihallitus perusti vuonna 1947 Krakovasta noin 80 kilometrin päässä sijaitsevasta keskitysleiristä museon. Hitlerin kolmannen valtakunnan suorittamiin hirmutekoihin on tutustunut tähän mennessä yli 25 miljoonaa vierasta.

Keskitysleirin vapauttamisjuhlia varjostaa yhä 40-miljoonaisessa maassa sitkeästi elävä juutalaisvastaisuus, mikä on hyvin yleistä eritoten katolisen kirkon papistossa.



Puola tarjosi
loistavan sijainnin


Toinen maailmansota alkoi Itävallassa syntyneen Adolf Hitlerin Saksan hyökkäyksellä Puolaan syyskuun ensimmäisenä päivänä 1939. Vastenmielinen ja brutaali natsihallinto miehitti katolista maata aina vuoden 1945 alkuun asti.

Puolan herruus loi loistavan perustan Saksan hyökkäykselle varsinkin Hitlerin Jozif Stalinin kanssa allekirjoittaman Ribbentrop-sopimuksen myötä Venäjälle.

Puolan alueella sijaitsi valtaosa kolmannen valtakunnan perustamista keskitysleireistä, joista tunnetuimpia ovat Auschwitz-Birkenaun lisäksi Majdanek, Treblinka, Sobibor, Belzec, Chelmno.

Puolan keskitysleirit olivat luonteeltaan kuolemanleirejä, joihin tavara- ja karjajunilla kuljetetut vangit oli määrä surmata järjestelmällisesti kaasukammioissa tai ampumalla.

Eräät revisionistihistorioitsijat ovat asettaneet jopa keskitysleirien olemassaolon kyseenalaiseksi, vaikka niistä on jäljellä selviä ja vavahduttavia jäämistöjä muun muassa Puolassa ja Saksassa.

Jotkin historioitsijat ovat yrittäneet kyseenalaistaa kaasukammioissa kuolleiden ihmisten lukumäärää. Hurjimmissa natsien valtakauden kamaluuksia aliarvioivissa tulkinnoissa on väitetty puolalaisten lavastaneen keskitysleirejä toisen maailmansodan jälkeen omin päin.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä