Auschwitz-Birkenau-keskitysleirimuseon pahiten rappeutuneet tiili- ja puurakennukset halutaan entisöidä EU-maiden taloudellisella tuella.
"Pyrimme valaisemaan päämuseoon kuuluvissa entisöidyissä parakeissa ihmiskunnan julmuutta uusien ja monipuolisten näyttelyjen voimin", Auschwitzin museonjohtaja Piotr Cywinski korostaa.
Puolan pääministeri Donald Tusk, 51, lähetti helmikuussa kaikille EU:n jäsenmaille vetoomuksen, jossa pyydetään näitä kantamaan oman talouskortensa hiljattain perustettuun Auschwitzin erityisrahastoon.
Erityisrahaston puheenjohtaja, aikoinaan keskitysleirin kauheuksista hengissä selvinnyt professori, entinen ulkoministeri Wladyslaw Bartoszewski, 87, toimii yhä liberaalihallituksen Saksan-suhteiden neuvonantajana.
"Vaikka Eurooppa painii ankaran laman kourissa, uskon, että valtiot ovat valmiita lähtemään mukaan entisöimishankkeeseen", Bartoszewski arvelee.
Eritysrahastoon pitäisi kerätä EU-perheen yhteisvoimin 120 miljoonaa euroa keskitysleirimuseon perusremontin turvaamiseksi parinkymmenen vuoden aikana.
"Uudistusurakka vaatii vuosittain noin viisi miljoonaa euroa", Piotr Cywinski tietää.
Varsovan keskustan kahvilassa istuvat 23-vuotiaat Bozena ja Piotr muistavat yhä koulunsa yläasteen luokkaretken Auschwitziin.
"Se oli kauhistuttava paikka, johon myös tulevien sukupolvien pitäisi tutustua", Bozena korostaa.
"On täysin mahdotonta ymmärtää keskitysleireissä liukuhihnalla viattomia ihmisiä tappaneiden natsien syvimpiä ajatuksia", Piotr lisää.
Parakit korjattava pikaisesti
Noin 200 hehtaarin alueelle levittäytyvästä Auschwitz-Birkenaun keskitysleiristä säästyi sodan jaloista kolmisensataa rauniota, runsas 150 rakennusta ja yli 100 000 erilaista näyttelyesinettä.
Niiden joukossa oli muun muassa natsien tärkeitä asiakirjoja, 7 000 kiloa vangeilta leikattuja hiuksia, silmälaseja, kenkiä, matkalaukkuja ja muita henkilökohtaisia tavaroita.
Museonjohtaja Cywinski ei halunnut paljastaa vielä tässä vaiheessa perusremontin kaikkia yksityiskohtia.
"Pääleirin pahimmin rappeutuneet yksitoista tiili- ja puurakennusta vaativat kiireellisen korjauksen."
Cywinskin mukaan entisöityihin museoparakkeihin tullaan sommitteleman uusia ja monipuolisempia näyttelyjä.
"Myös Birkenaun tuhoamisleirin puolella sijaitsevat viisi lahoamisen partaalla olevaa puurakennusta tarvitsevat pikaisen entisöinnin", hän toteaa.
Neuvostoliiton puna-armeija vapautti 27.1.1945 Oswiecimin kaupungissa sijainneen Auschwitz-Birkenau-keskitysleirissä viruneet noin 7 500 sairasta ja nälkiintynyttä vankia.
Natsit olivat pakottaneet ennen venäläisten saapumista pitkälle evakkomarssille arviolta 56 000 vankia, joista heikoimmassa kunnossa olevia menehtyi runsaasti.
Rauhanmarssi keväisin
Puolan kommunistihallitus päätti muokata kaksi vuotta myöhemmin keskitysleiristä museon, joka sijaitsee Krakovasta noin 80 kilometrin päässä.
Museoon on tutustunut vuosittain runsas puoli miljoonaa kävijää, joista valtaosa on ollut puolalaisia, juutalaisia, englantilaisia, yhdysvaltalaisia, saksalaisia ja italialaisia.
Hitlerin kolmannen valtakunnan suorittamiin hirmutekoihin on tutustunut tähän mennessä lähes 30 miljoonaa vierasta.
Toisen maailmansodan kuuluisimman keskitysleirin Auschwitz-Birkenaun vapauttamisen 60-vuotisjuhlallisuuksiin osallistui neljä vuotta sitten kymmeniä valtionpäämiehiä ja tuhatkunta keskitysleirihelvetistä pelastunutta entistä vankia. Yhdistyneet kansakunnat on julistanut Auschwitz-Birkenaun kuolemanleirin vapautuspäivän holokaustin muistopäiväksi.
"Meidän on tehtävä kaikkemme, etteivät ihmisarvoa loukkaavat hirmuteot toistuisi enää milloinkaan", teroittaa 88-vuotias Marek Edelman. Eläkkeellä oleva kirurgi johti vuoden 1943 keväällä Varsovan geton kansannousua natseja vastaan.
Eritoten juutalaiset ovat osallistuneet kaikista maailmankolkista vuosittain 25. huhtikuuta museossa järjestettävään kansainväliseen rauhanmarssiin.
Syrjäinen paikka
Hitlerin Saksa ei perustanut vuonna 1940 sattumalta suurinta keskitysleiriään Auschwitziin, sillä syrjässä olevana kaupunki sopi hyvin tuhoamispaikaksi. Lisäksi sinne olivat hyvät rautatieyhteydet.
Pääleirin pystyttämistä auttoivat Puolan ennen toista maailmansotaa rakentamat parakit. Auschwitzissa oli aluksi määrä säilyttää vain puolalaisia poliittisia vankeja.
Auschwitzin pääportin yläpuolelle natsit ripustivat kuuluisaksi tulleen lauseen "Arbeit macht frei" (Työ tekee vapaaksi).
Puolan vallanpitäjät väittivät sosialismin aikana Auschwitz-Birkenaussa tapetun jopa neljä miljoonaa kansalaista. Uhrien lukumäärä on pudonnut maan siirryttyä markkinatalouteen 1,1-1,5 miljoonaan.
Valtaosa tuhoamisleirissä hengiltä kaasutetuista oli juutalaisia, joita kuoli toisen maailmansodassa kaikkiaan kuutisen miljoonaa. Auschwitzissa surmattiin lisäksi lähes kaikkien Euroopan maiden kansalaisia, myös romaneja, invalideja ja lapsia.
Valtaosa leireistä Puolassa
Puolassa sijaitsi enin osa kolmannen valtakunnan perustamista keskitysleireistä, joista tunnetuimpia ovat Auschwitz-Birkenaun lisäksi Majdanek, Treblinka, Sobibor, Belzec, Chelmno ja Stutthof.
Vangit kuljetettiin keskitysleireihin useimmiten tavara- ja karjajunilla, minkä jälkeen heikoimmassa kunnossa olleet tapettiin heti ampumalla tai kaasukammioissa.
Eräät historioitsijat ovat asettaneet jopa keskitysleirien olemassaolon kyseenalaiseksi, vaikka niistä on jäljellä selvät jäämistöt monissa Keski-Euroopan maissa. Joidenkin historiantutkijoiden arvioissa on pyritty vähättelemään kaasukammioissa kuolleiden ihmisten lukumäärää.
Hurjimmissa natsien valtakauden kamaluuksia kyseenalaistavissa tulkinnoissa on väitetty puolalaisten lavastaneen omin päin keskitysleirejä toisen maailmansodan jälkeen.
Euroopan unioni hyväksyi parisen vuotta sitten Puolan Auschwitz-museon vaatiman lisäyksen "saksalaisten perustamasta keskitysleiristä".