D-vitamiini on noussut lähes supervitamiinin asemaan. Niin paljon siihen on liitetty terveyshyötyjä ja sairauksia ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Sen väitetään hidastavan jopa vanhenemista.
D-vitamiinin puutos on liitetty MS-tautiin, kohonneeseen verenpaineeseen, reumaan, syöpiin, sydänsairauksiin, diabetekseen, masennukseen sekä heikentyneeseen immuunipuolustukseen.
Kiistattomasti on voitu osoittaa D-vitamiinin vaikutus luuston hyvinvointiin. Puutos lisää luunmurtumien riskiä, lapsilla riisitautia, aikuisilla osteomalaasia eli luun pehmenemistautia sekä osteoporoosia.
D-vitamiinilla on tärkeä merkitys myös kalsiumin imeytymiselle ja kiinnittymiselle luustoon.
Ravitsemusterapeutti Kati Nynäsin mukaan luustosta pitää huolehtia etenkin lapsuus- ja nuoruusvuosina, jolloin vahva ja tiivis luusto rakentuu. Silloin luuta kasvatetaan pankkiin tulevaisuuden varalle. Rakennusaineina ovat D-vitamiini ja kalsium.
"Luusto kasvaa ja kehittyy noin parikymppiseksi. Toki luusto elää ja uudistuu koko elämän ajan, mutta luumassan tiiviys saavutetaan kasvuiässä ja pituuskasvun päättymisen jälkeisinä vuosina."
Tampereen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että hyvä D-vitamiinin taso vähensi riskiä sairastua hengitystieinfektioihin. D-vitamiinin teho perustuu siihen, että tautia aiheuttavat mikrobit kuolevat ennen kuin ne ehtivät hengitysteihin. D-vitamiini edesauttaa peptidien syntymistä kehossa, ja peptidit estävät mikrobien syntymistä.
Suomessa D-vitamiinin vajaus on etenkin talvella yleistä. "Vauvat, pikkulapset ja vähän ulkoilevat vanhukset ovat D-vitamiininpuutoksen suhteen riskiryhmiä, mutta myös muiden kannattaa miettiä D-vitamiinin saantia talvikuukausina", Kati Nynäs toteaa.
"On hyvin mahdollista, että D-vitamiinin saantisuosituksia korotetaan lähivuosina, sillä nykyisiä suositeltuja määriä pidetään liian alhaisina."
Uusiin ikääntyneiden ravitsemussuosituksiin D-vitamiinisuositus on jo nostettu. Yli 60-vuotiaille suositellaan päivittäin 20 mikrogramman D-vitamiinilisän käyttöä. Aikaisempi suositus oli puolet vähemmän eli 10 mikrogrammaa.
D-vitamiinin merkitystä tutkitaan eri puolilla maailmaa. Myös pohjoismainen asiantuntijaryhmä selvittää D-vitamiinitutkimuksia ja arvioi suosituksia. Tulokset otetaan huomioon vuonna 2012 annettavissa uusissa ravintosuosituksissa.
D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Suomessa aurinkoisilla D-vitamiinikylvyillä on merkitystä vain keskikesällä. Silloin D-vitamiinia voi saada riittävästi oleskelemalla auringossa päivittäin.
Talviaikana D-vitamiini pitää saada ravinnosta, joskin sitä esiintyy luonnostaan vain harvoissa elintarvikkeissa.
"Tärkeimpiä lähteitä ovat kala, D-vitamiinia sisältävät maitotuotteet ja rasvalevitteet. Myös broilerissa, kananmunan keltuaisessa ja metsäsienissä on D-vitamiinia. Tarvittaessa D-vitamiinin saantia kannattaa turvata vitamiinivalmisteilla", Kati Nynäs sanoo.
D-vitamiinimäärät vaihtelevat eri tuotteissa. Joissakin D-vitamiinivalmisteissa on myös kalsiumia. Kaikki kalaöljykapselit eivät sisällä ollenkaan D-vitamiinia. Perinteisessä kalanmaksaöljyssä D-vitamiinia sen sijaan on.
Nestemäisiä maitotuotteita ja levitettäviä ravintorasvoja on vitaminoitu Suomessa vuodesta 2003. Lähiviikkoina kauppojen maitotiskeihin ilmestyy maitoja ja maitotuotteita, joiden D-vitamiinimäärä on entistä suurempi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi huhtikuussa suosituksen vitamiinin määrän lisäämiseksi, koska suomalaiset eivät saa sitä riittävästi. Suosituksen mukaan maitoon, piimään, viiliin ja jogurttiin voi lisätä mikrogramman D-vitamiinia 100 grammaan tuotetta.
"D-vitamiini pyritään lisäämään ensisijaisesti suuriin koko perheen tuotteisiin, jotta saatava kansanterveydellinen hyöty on mahdollisimman suuri", sanoo Valion tuotepäällikkö Paula Viikari.
Rasvattomat vitaminoidut maitotuotteet sisältävät kalsiumia ja D-vitamiinia saman määrän kuin rasvaisemmat tuotteet. Luomumaitoon ja -piimään D-vitamiinia ei saa lisätä.