Pääosa Auringosta Maan magneettiseen lähiympäristöön tulevasta energiasta kulkeutuu noin 100 kilometrin etäisyydelle Maasta. Etäisyys Maan pinnasta on huomattavasti aiemmin tiedettyä pienempi.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Eija Tanskasen väitöskirja muuttaa aiempia käsityksiä lähiavaruuden magneettisista alimyrskyistä.
Tutkimustulosten mukaan avaruussään vaikutuksiin täytyy varautua niin avaruusasemalla kuin kommunikaatio- ja navigaatiosatelliittien käytössäkin.
Avaruussäällä tarkoitetaan Auringon aktiivisuuden vaihteluita ja niiden vaikutuksia Maahan ja sen lähiympäristöön. Auringosta poispäin koko ajan puhaltava aurinkotuuli välittää Auringon vaihtelut Maahan.
Aurinkotuuli kuljettaa mukanaan Auringon energeettisiä hiukkasia ja Auringon magneettikenttää. Maata ympäröivä magneettikenttä suojelee maapalloa vaihtelevalta avaruussäältä.
Maan magneettiseen lähiympäristöön, magnetosfääriin, pääsee vain noin prosentti aurinkotuulen energiasta.
Muutaman päivän kestäviä magneettisia myrskyjä esiintyy maapallolla noin kerran kuukaudessa ja muutaman tunnin mittaisia alimyrskyjä useita kertoja päivässä.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Eija Tanskanen väittelee tohtoriksi tiistaina 19. maaliskuuta. Väitöskirjan nimi on suomeksi Magneettiset alimyrskyt osana magnetosfäärin energiataloutta.
